yleinen

Ilmatiede, viestintä ja merenkulku Arktisen neuvoston agendalla

Kristiina_Pietikainen_001_184x141px
Kristiina Pietikäinen (Kuva LVM)

Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajakautensa tilanteessa, jossa toiminta arktisella alueella sisältää sekä uhkia että mahdollisuuksia. Puheenjohtajan nuija siirtyi Yhdysvalloilta Suomelle Fairbanksissa Alaskassa 11.toukokuuta. Suomen teemat puheenjohtajuuskaudella ovat ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö sekä koulutus. Teemat koskettavat läheisesti myös liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa.

LVM ja sen hallinnonalan eri toimijat ovat koonneet omat painopisteensä Suomen teemoihin liittyen. Tavoitteena on hyödyntää kestävästi arktisen alueen liiketoimintamahdollisuuksia, parantaa meriturvallisuutta ja viestintäyhteyksiä sekä hyödyntää sää- ja olosuhdetietoja aiempaa kattavammin.

Hyvät viestintäyhteydet luovat perusedellytyksen arktisen alueen väestön elinolosuhteiden ja elämän laadun kehittymiselle sekä alueen liiketoiminnan kehittymiselle.  Suomen kaudella jatketaan keinojen etsimistä viestintäyhteyksien parantamiseksi.  Arktisen alueen viestintäyhteydet perustuvat satelliittiyhteyksiin, langattomiin ratkaisuihin ja kaapeleihin.  Suomi on laatinut selvityksen Koillisväylän tietoliikennekaapelista ja tavoitteena on edistää kaapelin rakentamista puheenjohtajuuskaudella. Suomi tukee myös uusien langattomien hybridiratkaisujen kehittämistä alueen tarpeisiin.

Valtaosa arktista aluetta on merta. Meriliikenteen arktisilla alueilla odotetaan kasvavan merijään sulaessa ja uusien väylien avautuessa liikennöinnille.  Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteena onkin parantaa merenkulun turvallisuutta kiinnittämällä huomiota IMO:n polaarikoodiin, digitalisaation mahdollisuuksiin merenkulussa sekä arktisen navigoinnin haasteisiin.

Aivan keskeinen tavoite on sää- ja olosuhdetiedon parempi hyödyntäminen arktisen operaatioiden tukena ja ilmastonmuutoksen havainnoinnissa. Meteorologinen yhteistyö parantaa yleistä turvallisuutta, palvelee kansainvälistä meri- ja lentoliikennettä sekä tuottaa tietoa arktiselle ilmastotutkimukselle.

Meteorologian painottaminen arktisessa yhteistyössä on jo saanut kiitosta kansainvälisestikin. Fairbanksin kokouksessa WMO (maailman meteorologinen järjestö) hyväksyttiin Arktisen neuvoston tarkkailijajäseneksi. Tätä kautta maailman ilmatieteen laitosten asiantuntemus saadaan täysipainoisesti hyödyntämään arktista tutkimusta ja havaintopalveluiden kehittymistä.

Suomen ohjelma korostaa ilmastonsuojelua sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista arktisella alueella. Nämä tavoitteet onnistuttiin kirjaamaan myös Fairbanksin julkilausumaan, joka toimii puheenjohtajuuskauden ohjenuorana.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ympäristönsuojelullisia tavoitteita tuetaan liikennepolitiikalla. Robotit, automaatio ja älykäs väyläinfrastruktuuri yhdistettynä ajantasaiseen ja tarkkaan olosuhdetietoon lisäävät liikenteen ja liikkumisen turvallisuutta arktisilla alueilla sekä vähentävät päästöjä. Hyvät ja kattavat liikenneyhteydet ovat myös pohjoisten alueiden liiketoiminnan edellytys.

Kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi antaa Suomelle mahdollisuuden edistää globaalisti liikenne- ja viestintäpolitiikan tavoitteita. On ilo lähteä viemään vahvaa suomalaista arktista osaamista kansainvälisille foorumeille!

Kristiina Pietikäinen

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön strategiajohtaja

Osallistu keskusteluun

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s