yleinen

Miksi digitalisaatio on maaseudun kannalta keskeistä? Tässä viisi syytä

pyry_2016
Pyry Takala

Maaseudun menestys tulevaisuudessa on paljon kiinni siitä, osataanko digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntää. Näin voisi tiivistää yhteen virkkeeseen juuri valmistuneen Smart Countryside -selvityksen sanoman.

Kyseessä on valtioneuvoston selvityshanke, jossa on etsitty keinoja siihen, kuinka maaseudun palveluja voisi parantaa digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä (lisätietoja selvityksestä saa osoitteesta tietokayttoon.fi).

Digitalisaatio tarkoittaa eri ihmisille eri asioita: yhdelle se on videoneuvotteluita, toiselle verkko-ostoksia. Joillekin koko digitalisaation käsite voi jäädä hämäräksi. Mutta miksi varsinkin syrjäseuduilla asuvien tulisi olla kiinnostuneita aiheesta?

Ensinnäkin, sähköisiin palveluihin ladataan suuria odotuksia. Monet kokevat ne tärkeimpänä keinona pitää tyhjenevä maaseutu asuttuna jatkossakin. Moni kuitenkin kokee tarvitsevansa lisää tietoa ja opastusta palvelujen käyttöön. Toisin sanoen kaikkien taidot eivät ole vielä odotusten tasolla.

Toiseksi, digitalisaatioon liittyy syrjäytymisen riski. Monet hoitavat jo kätevästi pankkiasiat ja uutisten luvun älypuhelimella. Sen sijaan monet digitaalisia palveluja eniten tarvitsevista, kuten vanhukset, uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle. Monelta puuttuu yhä sähköpostiosoite. Osa yrityksistä hyödyntää jo big dataa, toiset eivät koe digitalisaation hyödyttävän lainkaan.

Tästä päästäänkin kolmanteen huomioon: digitalisaatio mullistaa yritystoimintaa. Moni yritys pyrkii yhä muokkaamaan nykyistä toimintaansa sähköiseksi, vaikka koko toimintamallia voisi hahmotella uusiksi. Jos verkkoyhteydet ovat kunnossa, syrjäisimmälläkin peräkylän kaupalla on mahdollisuus hankkia asiakkaita kaikkialta maailmasta. Tätä globaalissa kilpailussa pärjääminen myös vaatii.

Neljänneksi, digitalisaatio on jo tuonut maaseudulle paljon hyvää. Yritykset houkuttelevat asiakkaita Facebookissa, Seinäjoella liikkumista voi ostaa palvelupaketteina, kirjastot opettavat tablettien käyttöä ja etätyö onnistuu vaikka savusaunan kuistilta. Lääkäri hoitaa etäyhteydellä, Postilta voi tilata ruohonleikkuun ja verkkokurssit mahdollistavat etäopiskelun. Jatkossa esimerkiksi tavaroiden ja ihmisten liikkumisvirrat on mahdollista yhdistää niin, että turhat ajot vähenevät.

Viimeisenä huomiona on syytä mainita, että nettiyhteyksissä on parantamisen varaa. Vaikka 4G-verkko kattaa jo yli 97 prosenttia väestöstä, lisäpanostuksia tarvitaan toimintavarmaan, kiinteään verkkoon. Tähän on panostettu ja panostetaan jatkossakin. LVM valmistelee esimerkiksi laajakaistatukilain muutosta, jolla edistetään laajakaistaverkkojen rakentamista lisäämällä julkisen tuen osuutta hankkeen kokonaiskustannuksista.

Smart Countryside on tutkimus, jossa on haalittu valtava määrä perustietoa tulevien kokeilujen pohjaksi. Suomi on jo täynnä alueellisia kokeiluja, ja jatkossa on keskityttävä hyödyllisen tiedon ja kokemusten levittämiseen. Tätä varten valtioneuvoston kanslia rakentaa parhaillaan Kokeilun paikkaa, jossa tietoa ja kokeiluideoita voi jakaa (kokeilunpaikka.fi). Palvelu avataan helmi-maaliskuun vaihteessa.

Erilaisilla alueilla digitalisaatio ei kuitenkaan etene ylhäältä johdetusti, vaan paikallistuntemus on äärimmäisen tärkeää. Jotta maaseutu voidaan säilyttää elinvoimaisena, ideoita ja uudistushenkeä tarvitaan joka puolella Suomea.

Pyry Takala

Kirjoittaja on ylitarkastaja LVM:n palveluosaston markkinayksikössä

Smart Countryside: Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä