yleinen

Miksi digitalisaatio on maaseudun kannalta keskeistä? Tässä viisi syytä

pyry_2016
Pyry Takala

Maaseudun menestys tulevaisuudessa on paljon kiinni siitä, osataanko digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntää. Näin voisi tiivistää yhteen virkkeeseen juuri valmistuneen Smart Countryside -selvityksen sanoman.

Kyseessä on valtioneuvoston selvityshanke, jossa on etsitty keinoja siihen, kuinka maaseudun palveluja voisi parantaa digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä (lisätietoja selvityksestä saa osoitteesta tietokayttoon.fi).

Digitalisaatio tarkoittaa eri ihmisille eri asioita: yhdelle se on videoneuvotteluita, toiselle verkko-ostoksia. Joillekin koko digitalisaation käsite voi jäädä hämäräksi. Mutta miksi varsinkin syrjäseuduilla asuvien tulisi olla kiinnostuneita aiheesta?

Ensinnäkin, sähköisiin palveluihin ladataan suuria odotuksia. Monet kokevat ne tärkeimpänä keinona pitää tyhjenevä maaseutu asuttuna jatkossakin. Moni kuitenkin kokee tarvitsevansa lisää tietoa ja opastusta palvelujen käyttöön. Toisin sanoen kaikkien taidot eivät ole vielä odotusten tasolla.

Toiseksi, digitalisaatioon liittyy syrjäytymisen riski. Monet hoitavat jo kätevästi pankkiasiat ja uutisten luvun älypuhelimella. Sen sijaan monet digitaalisia palveluja eniten tarvitsevista, kuten vanhukset, uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle. Monelta puuttuu yhä sähköpostiosoite. Osa yrityksistä hyödyntää jo big dataa, toiset eivät koe digitalisaation hyödyttävän lainkaan.

Tästä päästäänkin kolmanteen huomioon: digitalisaatio mullistaa yritystoimintaa. Moni yritys pyrkii yhä muokkaamaan nykyistä toimintaansa sähköiseksi, vaikka koko toimintamallia voisi hahmotella uusiksi. Jos verkkoyhteydet ovat kunnossa, syrjäisimmälläkin peräkylän kaupalla on mahdollisuus hankkia asiakkaita kaikkialta maailmasta. Tätä globaalissa kilpailussa pärjääminen myös vaatii.

Neljänneksi, digitalisaatio on jo tuonut maaseudulle paljon hyvää. Yritykset houkuttelevat asiakkaita Facebookissa, Seinäjoella liikkumista voi ostaa palvelupaketteina, kirjastot opettavat tablettien käyttöä ja etätyö onnistuu vaikka savusaunan kuistilta. Lääkäri hoitaa etäyhteydellä, Postilta voi tilata ruohonleikkuun ja verkkokurssit mahdollistavat etäopiskelun. Jatkossa esimerkiksi tavaroiden ja ihmisten liikkumisvirrat on mahdollista yhdistää niin, että turhat ajot vähenevät.

Viimeisenä huomiona on syytä mainita, että nettiyhteyksissä on parantamisen varaa. Vaikka 4G-verkko kattaa jo yli 97 prosenttia väestöstä, lisäpanostuksia tarvitaan toimintavarmaan, kiinteään verkkoon. Tähän on panostettu ja panostetaan jatkossakin. LVM valmistelee esimerkiksi laajakaistatukilain muutosta, jolla edistetään laajakaistaverkkojen rakentamista lisäämällä julkisen tuen osuutta hankkeen kokonaiskustannuksista.

Smart Countryside on tutkimus, jossa on haalittu valtava määrä perustietoa tulevien kokeilujen pohjaksi. Suomi on jo täynnä alueellisia kokeiluja, ja jatkossa on keskityttävä hyödyllisen tiedon ja kokemusten levittämiseen. Tätä varten valtioneuvoston kanslia rakentaa parhaillaan Kokeilun paikkaa, jossa tietoa ja kokeiluideoita voi jakaa (kokeilunpaikka.fi). Palvelu avataan helmi-maaliskuun vaihteessa.

Erilaisilla alueilla digitalisaatio ei kuitenkaan etene ylhäältä johdetusti, vaan paikallistuntemus on äärimmäisen tärkeää. Jotta maaseutu voidaan säilyttää elinvoimaisena, ideoita ja uudistushenkeä tarvitaan joka puolella Suomea.

Pyry Takala

Kirjoittaja on ylitarkastaja LVM:n palveluosaston markkinayksikössä

Smart Countryside: Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä

 

yleinen

Tiesitkö tämän datasta?

Liikenteen turvallisuus- ja automatisaatio -yksikön johtaja Kirsi Miettinen (kuva LVM)
Kirsi Miettinen (kuva LVM)

Tieto, tietosuoja, data, avoin data, henkilötieto, mydata, massadata… Kauhea soppa näidenkin eri nimikkeiden kanssa, ja mistä ihmeestä kukaan voi tietää, mitä milläkin oikeastaan tarkoitetaan?

Tieto on jo nykyään palveluiden perusraaka-ainetta, ja monet yritykset käsittelevät suuria tietomääriä tarjotessaan ja kehittäessään palveluitaan. Yksilön kannalta kiinnostavaa on hänen henkilötietojensa käsittely. Tästä on monesti ollut vaikeaa saada kokonaiskuvaa, vaikka henkilötietojen käsittelylle onkin olemassa EU-oikeudesta peräisin olevat tarkat pelisäännöt. Kaikessa tietojen käsittelyssä ei kuitenkaan ole kyse henkilötiedoista.

Henkilötiedolla tarkoitetaan varsin sananmukaisesti sellaista tietoa, joka on yhdistettävissä tiettyyn henkilöön. Tyypillisiä henkilötietoja ovat vaikkapa syntymäaika, osoite ja auton rekisterinumero.

Henkilötiedon käsittely terminä kattaa kaiken henkilötiedolle tehtävät toimenpiteet keräämisestä luovuttamiseen. Pääsääntö on, että henkilötietoa saa käsitellä henkilön oman suostumuksen, sopimuksen tai lailla säädetyn käsittelyoikeuden nojalla.

Henkilötieto voidaan anonymisoida, jolloin poistetaan mahdollisuus yhdistää tieto tiettyyn henkilöön. Tällöin tiedon käsittely muuttuu vapaammaksi. Tulevaisuudessa esimerkiksi ajoneuvot keräävät paljon tietoa, joka liittyy mm. sääolosuhteisiin, liikenteen sujuvuuteen ja tiestön kuntoon. Tällaisella tiedolla on paljon käyttöä ilman, että tarvitsisi tietää, mitkä ajoneuvot tietoa ovat keränneet.

Tietosuoja tarkoittaa ensiksikin henkilötietojen suojaamista ja niitä käytännön toimenpiteitä, joita henkilötietoja käsittelevän on tietojen suojaamiseksi tehtävä, ja toiseksi sitä lainsäädäntöä, jota tällöin on noudatettava. Tietosuojalla voidaan myös viitata henkilön oikeuksiin omien tietojensa suhteen, muun muassa rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastusoikeuteen.

Tätä pidemmälle mennään niin sanotussa omadata- eli mydata-ajattelussa, jossa pyritään muuttamaan henkilötietojen käsittelyn painopiste nimenomaan yksilökeskeiseksi. Omadatan avulla pyritään mahdollistamaan tietojen laajempi hyödyntäminen niin, että päätösvalta tietojen käytöstä on lopulta aina ihmisellä itsellään.

Suomi on johtavia maita omadata-ajattelussa , joka on vähitellen saamassa jalansijaa myös muualla Euroopassa ja kansainvälisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö on tuottanut vuonna 2014 aiheesta julkaisun ”Johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen”.

Massadatalla (big data) tarkoitetaan yksinkertaistaen suurten tietomassojen käsittelyä. Massadatassa voi olla kyse henkilötietojen käsittelystä, tai sitten ei. Massadataa hyödynnetään esimerkiksi markkina- ja asiakasanalyyseissa, markkinoinnissa, uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä ja vanhojen parantamisessa.

Nimensä mukaisesti kyse on datasta massana, jolloin tietoa käsittelevä organisaatio ei ole kiinnostunut yksittäisten henkilöiden tiedoista. Jos anonymisoimattomia henkilötietoja kuitenkin käsitellään, huomioon on otettava tietosuojan vaatimukset.

Avoimella tiedolla tarkoitetaan sellaisia internetin kautta saatavia tietoja, joita voidaan vapaasti käyttää, muokata ja jakaa eteenpäin. Suomessa on tehty aktiivisesti töitä etenkin julkisen sektorin hallussa olevien tietovarantojen avaamiseksi avoimena data.

Liikenne- ja viestintäministeriön sektori on tässä hyvin kunnostautunut. Ministeriö on hiljattain julkaissut selvityksen hallinnonalansa datan avaamisesta ja hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja päätöksenteossa (1/2017).

Hallinnonalan avoin data koskee muun muassa liikenne- ja olosuhdetietoa, liikenneverkkoa sekä säähän ja ilmastoon liittyvää tietoa. Julkisen sektorin avoimessa tiedossa ei ole kysymys yksittäisiin henkilöihin liittyvistä tiedoista tai salassa pidettävistä tiedoista.

Kirsi Miettinen

Kirjoittaja on lainsäädäntöneuvos liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikössä

 

 

yleinen

Avoin data tehokäyttöön

Anne Miettinen
Anne Miettinen, tutkimuspäällikkö (kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valtavat avoimen tiedon reservit, jotka vain odottavat niiden hyödyntämistä liiketoiminnassa. Katalogi koko hallinnonalan avatusta datasta sekä tiedot vielä avattavista ja käyttörajoitteisesta aineistosta on nyt koottu ensimmäistä kertaa yhteen.

Ilmatieteen laitos, Liikennevirasto, Trafi ja Viestintävirasto ovat avanneet laajasti ja pitkäjänteisesti tietovarantojaan yleiseen käyttöön säähavainnoista valtakunnalliseen tie- ja katuverkon tietojärjestelmään sekä kulkuneuvojen teknisistä tiedoista verkkotunnusrekisteriin. Datan lisäksi on avattu myös rajapintoja ja lähdekoodia.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan avointa dataa on jo käytetty liiketoiminnassa liikenne-, viestintä- ja olosuhdepalveluissa, mutta toistaiseksi vain murto-osa datan arvosta on hyödynnetty. Mahdollisuuksia olisi monin verroin enemmän, sillä avoimen datan käyttökohteita on eri toimialoilla valtavasti.

Entistä monipuolisemman, reaaliaikaisemman ja laadukkaamman avoimen datan tulisi olla helposti hyödynnettävissä, jotta se tukisi hallitusohjelman strategisia tavoitteita kuten liikenteen kehitystä palveluna (MaaS), robotiikan ja automaation lisäämistä – mutta myös ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta, toimintavarmuutta ja väyläomaisuuden hallintaa.

Liiketoiminnan ja uusien palvelujen kannalta tärkeää on kuitenkin myös se, että yritykset avaisivat dataansa ja rajapintojaan. Esimerkiksi liikennekaaressa vaatimus datan avaamiseen ei koske ainoastaan julkista sektoria vaan myös yksityisen sektorin julkisluonteista dataa sekä lippu- ja maksujärjestelmien rajapintojen avaamista. Parhaillaan käynnissä olevassa liikennekaaren toisessa vaiheessa tarkoituksena on myös parantaa liikennetiedon hyödyntämistä eri käyttötarkoituksiin.

Datapolitiikan laajentamiseen sisältyy suuria mahdollisuuksia ja haasteita. Millä keinoilla erityyppisten toimijoiden dataa voidaan yhdistää? Millaisessa roolissa viranomaiset ja markkinaehtoiset toimijat olisivat tiedon kerääjinä, hallinnoijina ja luovuttajina? Millaisia palvelualustoja käytettäisiin? Tulisiko avoimella datalla olla palvelutasovaatimukset?

Nyt kun valtaosa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan avattavissa olevasta datasta on avattu, tulemme jatkossa kiinnittämään yhä enemmän huomiota sen laatuun, helppokäyttöisyyteen ja markkinointiin. Avoin data ei yksin tee autuaaksi vaan sen arvo syntyy sen hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja päätöksenteossa kaikkialla yhteiskunnassa.

Tässä meillä kaikilla on vielä paljon tehtävää ja saavutettavaa. Siksi yrittäjien, kaupunkien ja koodareiden kannattaa panostaa liikenne- ja viestintätietoa hyödyntävään konkreettiseen yhteiskehittämiseen ja pilotteihin sekä data-analytiikkaa hyödyntäviin kokeiluihin.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuspäällikkö

Verkkouutinen: Datan avaaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa etenee

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan datan avaaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa ja päätöksenteossa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 1/2017

Avoin data –raporttia ja liikenne- ja viestintäministeriön avointa dataa esitellään Liikennelabra-tilaisuudessa 24.1. klo 13-16.15. Tilaisuus on jo täynnä, mutta sitä voi seurata verkkolähetyksenä.