yleinen

Liikennesektorin päästövähennyksissä otetaan kaikki keinot käyttöön

anneberner-141x188
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Energia- ja ilmastostrategiassa linjattu liikenteen päästövähennystavoite on kunnianhimoinen. Liikenteessä tavoitellaan noin 3,6 miljoonan tonnin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä koko Suomelle ehdotetusta, noin 6 miljoonan tonnin tavoitteesta liikennesektori vastaa siis yli puolesta.

Liikennesektorilla tavoite ei toteudu yksittäisillä toimilla, vaan käyttöön on otettava kaikki keinot. Tarvitaan järjestelmätason muutoksia, energiatehokkuuden parantamista sekä uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä.

Ennen kaikkea tarvitaan ajattelu- ja toimintatavan muuttumista. Liikenteen päättäjien, ammattilaisten ja käyttäjien on uskallettava katsoa liikennettä rohkeasti uudesta näkökulmasta.

Nykyisestä itsepalvelumarkkinasta ollaan siirtymässä uudenlaisille liikenteen palvelumarkkinoille. Tietorajapintoja avaamalla ja olemassa olevia resursseja jakamalla syntyy uusia liikenteen palvelumuotoja. Näiden avulla on mahdollista vähentää henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrää ja yhdessä kaupunkien toimenpiteiden kanssa jopa pysäyttää henkilöautosuoritteen kasvu kaupunkiseuduilla. Tässä välineitä ovat liikennekaari ja liikennesuunnittelu.

Ajoneuvojen energiatehokkuutta on parannettava monin tavoin. Teknologinen kehitys ja uusiin teknologioihin siirtyminen ovat keskeisiä keinoja. Suomessa esimerkiksi autokannan uusiutumista on huomattavasti nopeutettava. Parhaillaan on selvitettävänä miten esimerkiksi vähäpäästöisten autojen hankintaan kohdistuvaa verotusta on mahdollista keventää.

Valtio tulee myös huolehtimaan siitä, että uutta vähäpäästöistä teknologiaa käyttävä autokanta saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle. Kun markkinoilla riittää asiakkaita, myös uusien polttoaineiden, kuten kaasun ja vedyn jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatima latauspisteverkko voi rakentua pääosin markkinaehtoisesti.

Kunnianhimoisena tavoitteenamme on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Päästövähennyksiin pyritään yhteistyössä muiden EU-maiden sekä pohjoismaiden kanssa. Osallistumme EU-tasolla keskeisten raja-arvojen ja lainsäädännön valmisteluun ja huolehdimme myös biopolttoaineiden markkinoiden jatkuvuudesta koko EU:ssa.

Tehtävälista on pitkä, mutta meillä on onneksi jo rohkaisevia tuloksia. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet vuodesta 2008 asti, vuosina 2013-2014 ne vähenivät yli miljoona tonnia.

Päästövähennystoimenpiteet ovat Suomelle mahdollisuuksia, eivät uhkia. Voimme olla edelläkävijöitä, jotka tunnistavat liiketoimintamahdollisuudet, parantavat kaupunkiympäristöä ja torjuvat ilmastonmuutosta. Siihen mahdollisuuteen on nyt uskallettava tarttua.

Ministeri Bernerin esitys 24.11.2016: Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 24.11.2016: Strategia linjaa energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin

automatisaatio, digitalisaatio, yleinen

Kohti tietoliiketoimintaa – mistä osaajat?

Anne Miettinen
Anne Miettinen, tutkimuspäällikkö (kuva: LVM)

Pärjätäkseen kilpailussa jokaisen yrityksen pitää olla tavallaan data-analyysiyritys. Pitää osata yhdistellä ja analysoida tietoja liiketoimintaympäristöstä ja asiakkaista sekä kehittää ja tarjota palveluja ja tuotteita yhä runsaamman ja reaaliaikaisemman datan pohjalta asiakkaiden oikeuksia kunnioittaen. Kilpailluilla markkinoilla pitää osata hyödyntää älykästä automatiikkaa ja robotiikkaa niin, että tuottavuus lisääntyy, tietotyö ja fyysinen työ helpottuvat. Palvelujen ja tuotteiden on toimittava laadukkaasti, eettisesti ja turvallisesti.

Osa nykyisistä työtehtävistä muuttuu tai jopa häviää kun tulevaisuudessa dataa, automaatiota ja robotisaatiota hyödynnetään tehokkaasti. Toisaalta työvoiman kysyntä voi kasvaa kun uudenlaisia, suomalaiseen osaamiseen pohjautuvia tuotteita ja palveluita saadaan markkinoille.

Suomessa on huippuosaamista mm. data-analyysissa ja keinoälyssä, mutta myös sovellusaloilla kuten lääketieteessä, biotieteissä, liikenteessä ja energia-alalla. Tulevaisuuden tarpeiden kannalta sisällöllisesti ja määrällisesti oikein suunnattu ja riittävä koulutustarpeiden ennakointi ja erityisesti koulutuksen nopea uudelleensuuntaaminen on välttämätöntä, jotta osaaminen mahdollistaisi kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen ja uudet digitaaliset toimintamallit.

Nykyiseen satunnaiseen ja hajanaiseen täydennyskoulutukseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä sen tarve kasvaa koko ajan. Kehittämistä on myös yritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien ymmärtämisessä sekä investointihalukkuudessa uuteen liiketoimintaan.

Suomessa suurten tietoaineistojen, ns. massadatan (big datan) hyödyntäminen liiketoiminnassa on vahvistumassa. Noin neljännes suomalaisista yrityksistä hyödyntää jo massadataa, mutta älykkään automaation ja robotiikan osalta ollaan vielä alkumetreillä lukuun ottamatta perinteistä teollisuusautomaatiota ja palvelurobotiikan ja ohjelmistoautomaation edelläkävijäyrityksiä. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja niiden huomiointi rekrytoinneissa haastaa yrityksiä.

Suurin osaamisvaje kohdistuu mm. datatieteilijöihin, robotiikan ohjelmisto-osaajiin ja pilviteknologioiden osaajiin. Yrityksissä tarvitaan erityisesti moniosaajia, joilla on vahvaa menetelmä- tai teknologiaosaamista omalta alalta ja osaamista joltain sovellusalueelta sekä moniammatillisia tiimejä.

Yksi ratkaisu liiketoiminnan kehittämiseen on, että osaajia tarvitsevat yritykset jakavat omistamaansa dataa ja laitteitaan hackathonien, oppilaitosten tai jopa toisten yritysten käyttöön siten, että moniammatilliset tiimit tuottavat palvelu- ja tuoteideoita, ohjelmia tai robotteja. Hackathonissa osaamista voi testata ennen rekrytointia tai liiketoimintayhteistyön aloittamista.

Suomen nousu massadatan hyödyntämisen ja robotiikan kehityksen kärkimaaksi edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja määrätietoisia toimia mm. tutkimus- ja innovaatiorahoituksen suuntaamisessa, liiketoimintaekosysteemien kehittymistä tukevissa verkostoissa ja osaamiskeskittymissä sekä kokeiluympäristöjen ja kokeilujen toteuttamisessa.

Verkostoituminen ja tutustuminen automaation, robotiikan ja keinoälyn mahdollisuuksiin ja oikeisiin robotteihin on mahdollista robottiviikoilla 21.–27.11.

Kokemuksia massadatan, omadatan sekä älykkään robotiikan ja automaation osaamistarpeista ja –tarjonnasta (LVM:n julkaisuja 13/2016)

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa

Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta

Suomi edelläkävijäksi merisektorin automaatiokokeilussa

Robottiviikko

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuspäällikkö.