digitalisaatio, liikenne palveluna, tutkimus, yleinen

Galileo ottaa ensiaskeliaan

Seija Miettinen
Seija Miettinen, liikenneneuvos (kuva: LVM)

Euroopan siviilikäyttöön tarkoitettu Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä ottaa tänä vuonna ensimmäisiä askeliaan. Tarkoitus on, että järjestelmä antaisi aluksi ensimmäisiä signaaleja eli ilmaisia, avoimia palveluja, ja myöhemmin vuoteen 2020 mennessä kaupallisia ja suojattuja palveluja.

Asian vahvisti Helsingissä 30.5.-2.6. järjestettävään Euroopan navigointikonferenssiin (ENC2016) osallistuva EU:n satelliittinavigointiohjelman johtaja Matthias Petschke, joka vastaa Galileon ja siihen sisältyvän Egnos-satelliittipaikannusjärjestelmän etenemisestä.

Galileo on Euroopan haaste USA:n vuosikymmeniä toiminnassa olleelle GPS:lle, Venäjän Glonassille ja Kiinan Beidoulle. Eurooppa ja Suomi ovat sitoutuneet Galileo-ohjelmaan ja uskomme Galileon edistävän Euroopan kasvua, kilpailukykyä ja itsenäisyyttä.

Tavoitteena on, että Galileo-ohjelma olisi valmis vuoteen 2020, jolloin käytössä on 30 satelliittia. Satelliittien määrä on tällä hetkellä 14. Kaksi viimeisintä Galileo-satelliittia laukaistiin 24.5.2016. Tänä vuonna on tarkoitus vielä laukaista neljä satelliittia.

Satelliittipaikannus on osa meidän jokapäiväistä elämäämme. Se mahdollistaa digitaalisten palvelujen syntymisen ja useiden elintärkeiden infrastruktuurien kuten sähkö-, tietoliikenne- ja liikenneverkkojen toiminnan.

Satelliittinavigointi on avainasemassa myös, kun edistetään seuraavan sukupolven liikkumista. Galileo ja Egnos yhdistettynä esim. 5G-teknologiaan tarjoaa tarkan, kestävän ja luotettavan paikannuksen muun muassa automaattiajamiseen, eCall:iin, älykkäisiin ajopiirtureihin, verkottuneisiin ajoneuvoihin ja esineiden internetiin.

Suomelle tärkeitä ovat erityisesti Pohjoisen Euroopan ja arktisen alueen navigointi ja paikannus, paikannukseen liittyvä massadata ja älyliikenteen sovellukset. Pohjoisessa ja koillisessa paikannustarkkuus paranee, kun EU:n komission rahoittama uusi Egnos Rims -satelliittimaa-asema valmistuu Kuusamoon.

Komission selvityksen mukaan satelliittinavigointiin liittyvien vastaanottimien ja palvelujen tulojen odotetaan olevan vuoteen 2018 yli 40 miljardia euroa. Avainkysymys on, miten Eurooppa vastaa tähän haasteeseen.

Suomella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää Galileon antamia mahdollisuuksia vahvan tietoliikenneosaamisemme pohjalta.

Seija Miettinen

 Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana LVM:n tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä

LVM:n verkkouutinen 31.5.2016: Satelliittipaikannus on digitalisaation taustavoima

European Global Navigation Satellite Systems Agency