digitalisaatio, liikenne palveluna, tutkimus, yleinen

Galileo ottaa ensiaskeliaan

Seija Miettinen
Seija Miettinen, liikenneneuvos (kuva: LVM)

Euroopan siviilikäyttöön tarkoitettu Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä ottaa tänä vuonna ensimmäisiä askeliaan. Tarkoitus on, että järjestelmä antaisi aluksi ensimmäisiä signaaleja eli ilmaisia, avoimia palveluja, ja myöhemmin vuoteen 2020 mennessä kaupallisia ja suojattuja palveluja.

Asian vahvisti Helsingissä 30.5.-2.6. järjestettävään Euroopan navigointikonferenssiin (ENC2016) osallistuva EU:n satelliittinavigointiohjelman johtaja Matthias Petschke, joka vastaa Galileon ja siihen sisältyvän Egnos-satelliittipaikannusjärjestelmän etenemisestä.

Galileo on Euroopan haaste USA:n vuosikymmeniä toiminnassa olleelle GPS:lle, Venäjän Glonassille ja Kiinan Beidoulle. Eurooppa ja Suomi ovat sitoutuneet Galileo-ohjelmaan ja uskomme Galileon edistävän Euroopan kasvua, kilpailukykyä ja itsenäisyyttä.

Tavoitteena on, että Galileo-ohjelma olisi valmis vuoteen 2020, jolloin käytössä on 30 satelliittia. Satelliittien määrä on tällä hetkellä 14. Kaksi viimeisintä Galileo-satelliittia laukaistiin 24.5.2016. Tänä vuonna on tarkoitus vielä laukaista neljä satelliittia.

Satelliittipaikannus on osa meidän jokapäiväistä elämäämme. Se mahdollistaa digitaalisten palvelujen syntymisen ja useiden elintärkeiden infrastruktuurien kuten sähkö-, tietoliikenne- ja liikenneverkkojen toiminnan.

Satelliittinavigointi on avainasemassa myös, kun edistetään seuraavan sukupolven liikkumista. Galileo ja Egnos yhdistettynä esim. 5G-teknologiaan tarjoaa tarkan, kestävän ja luotettavan paikannuksen muun muassa automaattiajamiseen, eCall:iin, älykkäisiin ajopiirtureihin, verkottuneisiin ajoneuvoihin ja esineiden internetiin.

Suomelle tärkeitä ovat erityisesti Pohjoisen Euroopan ja arktisen alueen navigointi ja paikannus, paikannukseen liittyvä massadata ja älyliikenteen sovellukset. Pohjoisessa ja koillisessa paikannustarkkuus paranee, kun EU:n komission rahoittama uusi Egnos Rims -satelliittimaa-asema valmistuu Kuusamoon.

Komission selvityksen mukaan satelliittinavigointiin liittyvien vastaanottimien ja palvelujen tulojen odotetaan olevan vuoteen 2018 yli 40 miljardia euroa. Avainkysymys on, miten Eurooppa vastaa tähän haasteeseen.

Suomella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää Galileon antamia mahdollisuuksia vahvan tietoliikenneosaamisemme pohjalta.

Seija Miettinen

 Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana LVM:n tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä

LVM:n verkkouutinen 31.5.2016: Satelliittipaikannus on digitalisaation taustavoima

European Global Navigation Satellite Systems Agency

 

 

automatisaatio, digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Yhdessä kohti uusia ja yhä parempia liikennepalveluja

Susanna Metsälampi, neuvotteleva virkamies (kuva: Trafi)
Susanna Metsälampi, neuvotteleva virkamies (kuva: Trafi)

Liikennekaari on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua. Mistä liikennekaari sai alkunsa ja missä ollaan nyt?

Liikenteen digitalisaatio etenee ja liikenne on muuttumassa palveluksi. Tähän tarvitaan myös uudenlaista lainsäädäntöä. Hallitus antoikin kesäkuussa 2015 lähtölaukauksen liikennekaari-lakihankkeelle: on toteutettava henkilö-, posti- ja tavarakuljetuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.

Siitä se lähti. Uudistusta suunniteltiin kesä ja syksy. Hanke päätettiin jakaa kolmeen vaiheeseen sen laajuuden vuoksi. Marraskuun alussa 2015 ministeri Berner tiedotti: Nyt aloitetaan liikennekaaren valmistelu.

Alusta alkaen oli selvää, että valmisteluun tarvitaan mukaan kaikki mahdolliset tahot: liikennepalvelujen käyttäjät, tuottajat ja kehittäjät. Seurantaryhmä edustaa laajasti yhteiskunnan eri tahoja. Alatyöryhmissä on käsitelty markkinoihin, palveluihin ja tietoon liittyviä erityiskysymyksiä. Valmistelun keskiössä ovat koko ajan olleet kansalaiset ja yritykset, liikennejärjestelmän käyttäjät.

Liikenteen toimijat ovat järjestäytyneitä ja tottuneita tuomaan esiin näkemyksiään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Entä liikenteen erilaiset käyttäjät, miten heidän näkemyksensä ja kokemuksensa saatiin mukaan valmisteluun?

Olemme halunneet tarjota sidosryhmille runsaasti mahdollisuuksia esittää kysymyksiä ja kommentteja. Liikennekaaren kaikki sidosryhmätilaisuudet ovat olleet avoimia ja niitä on voinut seurata myös verkossa. Keskusteluunkin on voinut osallistua etänä. Tupa on ollut aina täynnä ja verkossa on käynyt kuhina. Lisäksi meitä on pyydetty eri tilaisuuksiin kertomaan liikennekaaren valmistelusta. Media on ollut kiinnostunut aiheesta ja keskustelu somessa on ollut aktiivista. Verkossa on saatavilla runsaasti materiaalia liikennekaaresta: tiedotteita, faktalehtiä, videoita. Liikennekaaren sisältöä on jalostettu tilaisuudesta toiseen edetessä, ennen lausuntokierrosta ja sen aikana.

Kaikkien näiden keskustelujen pohjalta valmistelimme hallituksen esitysluonnoksen, joka on nyt kaikkien hankkeesta kiinnostuneiden tarkasteltavana ja lausuttavana 23. toukokuuta asti. Luonnoksessa on konkreettisia pykäläehdotuksia, jotka helpottavat hahmottamaan millaisesta muutoksesta on kyse. Lausuntokierroksella on siis ehdotus, josta muokataan varsinainen esitys eduskunnalle annettavaksi. Tätä ennen esitykselle tarvitaan hallituksen tuki.

Kun lausuntoaika päättyy, käymme lausunnot läpi ja hiomme esitystä niiden pohjalta eteenpäin niin, että pääsisimme hallitusohjelmassa asetettuun maaliin. Esitykseen, joka hyödyntäisi digitalisaatiota ja mahdollistaisi niin vanhat kuin uudenlaiset, markkinaehtoiset ja innovatiiviset liikenteen palvelut.

Lainvalmistelu on yhteinen ponnistus, kiitos kun olet ollut siinä mukana!


Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies, joka toimii liikennekaari-hankkeen projektipäällikkönä.