digitalisaatio, yleinen

Innovaatioilla ilmastonmuutoksen kimppuun

Juhani Damski 009_rajattu_w300pxMaapallon keskilämpötila on noussut esiteollisista ajoista noin yhden asteen. Viime joulukuussa sovitun Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoisena tahtotilana esitetään lämpenemiselle 1,5 asteen rajaa. Olemme siis käyttäneet jo 2/3 nousuvarasta.

Suomen keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta esiteollisista ajoista. Vaikka lopettaisimme kaikkien kasvihuonekaasujen ja niihin liittyvien pienhiukkasten päästöt nyt, lämpeneminen jatkuisi vielä muutaman vuosikymmenen. Tuona aikana Suomen keskimääräinen lämpötila nousisi todennäköisesti vielä noin 1-2 astetta.

Pariisin sopimuksen pääteemoja ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen. Hillintä vaatii nettopäästöjen nollaamista vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Kunnianhimoinen tavoite edellyttää innovatiivisia ratkaisuja päätöksenteon ja uuden teknologian käyttöönoton osalta. Olemme kenties tietoisesti ottamassa innovaatiovelkaa.

Ilmastonmuutostutkimusta tarvitaan lisää. Esimerkiksi alueellisesti tarkempien laskelmien pohjalta voidaan tukea muuta ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ja tarvittavaa päätöksentekoa sekä arvioida hillintä- ja sopeutumistoimenpiteiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tarvitaan myös rakenteet kasvihuonekaasupäästöjen monitoroinnille ja päästötavoitteiden toteutumisen seurannalle. Lisäksi on arvioitava hillintäkeinojen mahdollisia haittavaikutuksia.

Kaikki ilmastonmuutoksen ulosmitattavissa olevat mahdollisuudet ovat myös potentiaalisia sopeutumis- ja hillintätoimia. Teknologian kehittämisen näkökulmasta ilmastonmuutos voidaan jopa nähdä mahdollisuutena, jonka hyödyntäminen on itsessään hyve.

Suomessa on paljon huippuosaamista, jota voidaan hyödyntää sopeutumisessa ja hillinnässä. Pelkästään liikenne- ja energiasektoreilla voidaan kehittää toimintaa, joka auttaa Suomea toteuttamaan kestävällä tavalla Pariisin sopimuksen tavoitteet.

Energiataloudellisesti kestävästi toteutettu digitalisoituminen ja robotiikan kehittyminen on yksi tapa vaikuttaa Pariisin sopimuksen menestymiseen. Digitalisoituva yhteiskunta on yhä kuitenkin herkempi lisääntyville ääriolosuhteille, mikä edellyttää yhä parempia sää-, ilmasto-, meri- ja ennakkovaroituspalveluita.

Digitalisaation ja avoimen datan mahdollisuuksien hyödyntämisestä voi syntyä uudenlainen globaali kilpailuasetelma, joten lienee selvää, että emme voi menestyä ilman rohkeita valintoja. Tässä on nyt Suomella upea näytön paikka ja mahdollisuus toimia globaalina suunnannäyttäjänä.

Juhani Damski

Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Innovaatioilla ilmastonmuutoksen kimppuun

  1. Innovaatiot ovat todella hyvä keino.

    Tosin ne voivat kääntyä myös itse asiaa :ilmastotavoitteiden toteuttamista vastaan kun innovaatiopolitiikkaa käytetään puutteellisesti ;kuten Suomen liikenteen perusteiksi laaditun Liikennepoliittisen selonteon(2012) mukaan tehtynä ja nähtynä on Suomessa , käynyt ainakin kun asiaa tarkastellaan tulosten ja EU:n tilintarkastustuomioistuimen on asiaa arvioinnin ja raportin mukaan http://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/INSR15_01/INSR15_01_FI.pdf

Kommentointi on suljettu.