yleinen

Tietoturvallisuudesta liiketoiminnan kilpailuvaltti

Timo_Kievari_002_141x184px
Timo Kievari, yksikön johtaja (kuva: LVM)

Digitaalinen tieto tahdittaa pian maailmantaloutta rahan rinnalla. Seuraavat talouden menestystarinat kirjoitetaan varmuudella datan älykkäimmistä tuottajista ja hyödyntäjistä.

Luottamus on sekä talouden että digitalisaation kivijalka. Meidän on voitava luottaa siihen, että rahat ja tiedot säilyvät hyppysissämme. Meidän on myös voitava luottaa niihin kumppaneihin, joiden kanssa rahoja ja tietoja käsittelemme. Olisi voitava luottaa vielä siihenkin, että näissä yhteiskunnan toimintaa tahdittavissa järjestelmissä olisi itseään korjaavia ominaisuuksia myöhemmin ilmenevien virheiden varalle.

Arjen toimintaa ohjaavat normit on lainsäädännön sijasta yhä useammin kirjoitettu sisälle sopimukseen tai sovelluksen koodiin. Siksi palveluiden tietosuojasta ja tietoturvasta on entistä tärkeämpää huolehtia koko palvelun elinkaaren ajan suunnittelutyöstä lähtien.

Esimerkiksi automaattisesti kulkevien autojen kyky noudattaa liikennesääntöjä ei perustu kuljettajan taitoihin ja lainkuuliaisuuteen, vaan auton käyttöjärjestelmään koodattuihin sääntöihin. Kaduilla ja maanteillä tämä kehitys vähentää kuljettajien inhimillisten virheiden vaikutusta onnettomuusriskien toteutumiseen.

Vastaavasti koodaajien työpöydälle siirtyy samalla mahdollisuuksia ja vastuuta vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Digitalisoitujen palvelujen turvallisuudesta onkin tulossa merkittävä laatutekijä ja mahdollisuus erottautua kilpailijoista. Käyttäjien tietosuoja ja tietoturvallisuus tullaan sisällyttämään erottamattomaksi osaksi liikenteen uusia palvelumuotoja.

Hallituksen kärkihankkeen osana hyväksyttiin maaliskuussa Suomen tietoturvallisuusstrategia. Suomessa toimiville yrityksille luodaan sen avulla otolliset olosuhteet hyvästä tietoturvallisuudesta tunnettujen palveluiden tarjoamiseen.

Lainsäädäntöä muuttavat lähivuosina erityisesti EU:n tietosuoja-asetus sekä verkko- ja tietoturvadirektiivi, jotka on sovitettava kansalliseen sääntelyyn kilpailukykyä edistävällä tavalla. Jotta strategian tavoitteet toteutuisivat, on tietoturvallisuutta kehitettävä yhteistyössä. Tällä tavalla tekniikkaan ja sopimussuhteisiin piiloutuneet tietoriskit voidaan tehokkaimmin tunnistaa ja selättää.

Me virkamiehet voimme helpottaa yhteistyön syntyä. Siksi on tärkeää, että viranomaiset keskittyvät auttamaan yrityksiä ja kuluttajia tietoturvariskien hallinnassa sekä tietoturvaongelmien torjumisessa.

Käytännössä tämä tulee näkymään esimerkiksi sarjana hackathon-tapahtumia, joissa tuetaan kansallisten tietoturvaosaajien tunnistamista ja verkostoitumista. Viestintäviraston yhteyteen perustetaan myös kansallinen verkosto auttamaan yrityksiä tietoturvallisten tuotteiden standardoimisessa.

Näillä ja strategian monilla muilla toimenpiteillä luodaan edellytykset sille, että maailman luotetuin digitaalinen liiketoiminta tulee jatkossa Suomesta.

Timo Kievari

Kirjoittaja on tieto-osaston turvallisuusyksikön johtaja.

Maailman luotetuinta digitaalista liiketoimintaa. Suomen tietoturvallisuusstrategia. LVM:n julkaisuja 7/2016

digitalisaatio, yleinen

Innovaatioilla ilmastonmuutoksen kimppuun

Juhani Damski 009_rajattu_w300pxMaapallon keskilämpötila on noussut esiteollisista ajoista noin yhden asteen. Viime joulukuussa sovitun Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoisena tahtotilana esitetään lämpenemiselle 1,5 asteen rajaa. Olemme siis käyttäneet jo 2/3 nousuvarasta.

Suomen keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta esiteollisista ajoista. Vaikka lopettaisimme kaikkien kasvihuonekaasujen ja niihin liittyvien pienhiukkasten päästöt nyt, lämpeneminen jatkuisi vielä muutaman vuosikymmenen. Tuona aikana Suomen keskimääräinen lämpötila nousisi todennäköisesti vielä noin 1-2 astetta.

Pariisin sopimuksen pääteemoja ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen. Hillintä vaatii nettopäästöjen nollaamista vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Kunnianhimoinen tavoite edellyttää innovatiivisia ratkaisuja päätöksenteon ja uuden teknologian käyttöönoton osalta. Olemme kenties tietoisesti ottamassa innovaatiovelkaa.

Ilmastonmuutostutkimusta tarvitaan lisää. Esimerkiksi alueellisesti tarkempien laskelmien pohjalta voidaan tukea muuta ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ja tarvittavaa päätöksentekoa sekä arvioida hillintä- ja sopeutumistoimenpiteiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tarvitaan myös rakenteet kasvihuonekaasupäästöjen monitoroinnille ja päästötavoitteiden toteutumisen seurannalle. Lisäksi on arvioitava hillintäkeinojen mahdollisia haittavaikutuksia.

Kaikki ilmastonmuutoksen ulosmitattavissa olevat mahdollisuudet ovat myös potentiaalisia sopeutumis- ja hillintätoimia. Teknologian kehittämisen näkökulmasta ilmastonmuutos voidaan jopa nähdä mahdollisuutena, jonka hyödyntäminen on itsessään hyve.

Suomessa on paljon huippuosaamista, jota voidaan hyödyntää sopeutumisessa ja hillinnässä. Pelkästään liikenne- ja energiasektoreilla voidaan kehittää toimintaa, joka auttaa Suomea toteuttamaan kestävällä tavalla Pariisin sopimuksen tavoitteet.

Energiataloudellisesti kestävästi toteutettu digitalisoituminen ja robotiikan kehittyminen on yksi tapa vaikuttaa Pariisin sopimuksen menestymiseen. Digitalisoituva yhteiskunta on yhä kuitenkin herkempi lisääntyville ääriolosuhteille, mikä edellyttää yhä parempia sää-, ilmasto-, meri- ja ennakkovaroituspalveluita.

Digitalisaation ja avoimen datan mahdollisuuksien hyödyntämisestä voi syntyä uudenlainen globaali kilpailuasetelma, joten lienee selvää, että emme voi menestyä ilman rohkeita valintoja. Tässä on nyt Suomella upea näytön paikka ja mahdollisuus toimia globaalina suunnannäyttäjänä.

Juhani Damski

Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.