yleinen

Tietosuojasta digitaalista liiketoimintaa

Tieto-osaston osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala (Kuva: LVM)
Tieto-osaston osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala (Kuva: LVM)

Eurooppalainen lainsäädäntö nojaa vahvaan henkilötietojen suojaan. Tämä on lähtökohta myös EU:n uudessa tietosuoja-asetuksessa, jolla uudistetaan ja yhdenmukaistetaan EU-maiden tietosuojalainsäädäntöjä. EU-asetuksen valmistelusta on Suomessa vastannut oikeusministeriö, mutta asetuksella on erittäin läheinen yhteys digitaaliseen liiketoimintaan ja sen vuoksi asia kiinnostaa mitä suurimmassa määrin myös meitä liikenne- ja viestintäministeriössä.

Tietosuojaa koskevilla uusilla velvoitteilla halutaan paitsi suojella kansalaisia myös lisätä palvelujen luotettavuutta. Luotettavuuden vahvistaminen on sinänsä positiivinen asia myös palveluiden tarjoajien kannalta. Osa uudesta sääntelystä, kuten vaikkapa paljon puhutut sanktiot, saatetaan kuitenkin täysin ymmärrettävästi kokea raskaina.  Sääntelyyn myös nähdään liittyvän liiketoimintariskejä.

Kahden vuoden siirtymäaika kannattaa yrityksissä hyödyntää miettimällä, miten uuden sääntelyn voimaantuloon voidaan parhaiten valmistautua. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti ministeri Anne Bernerin johdolla äskettäin yrityksille ja viranomaisille suunnatun keskustelufoorumin, jossa keskustellaan paitsi sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä myös mahdollisuuksista, joita uudistus tuo digitaaliselle liiketoiminnalle. Ensimmäisessä tilaisuudessa oli tupa täynnä ja nettistriimauksella runsaasti katsojia.

EU:n tietosuoja-asetus luo edellytyksiä uudelle datan hyödyntämiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Datan täyttämässä digimaailmassa käyttäjä voi haluta antaa tietonsa jonkin ulkopuolisen hallittavaksi paremman palvelun vastineeksi. My data eli oma data on ihmiskeskeinen datan hallintamalli, joka on herättänyt paljon mielenkiintoa suomalaisessa yrityskentässä. Oma data -mallilla voidaan samanaikaisesti vahvistaa yksilön oikeuksia hallita itseään koskevien tietojen käsittelyä, mutta myös mahdollistaa henkilöiden suostumuksella heitä koskevien, eri tahoilla sijaitsevien tietojen yhdisteleminen. Oma data saattaisi olla yrityksille myös keino suojautua uuden tietosuojasääntelyn tuomilta liiketoimintariskeiltä.

Oma datan mahdollisuudet kannattaa nyt käydä huolella läpi. Se, joka onnistuu löytämään tästä kannattavan ansaintamallin, on hyvin suurella todennäköisyydellä yksi tietoon perustuvan tulevaisuuden liiketoiminnan voittajista. Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa olla osaltaan edistämässä tätä kehitystyötä yhdessä My data-yhteisön, yritysten ja yliopistojen kanssa.  Ministeriö on mukana järjestämässä Helsingissä elo-syyskuun vaihteessa pidettävää kansainvälistä MyData 2016 -tapahtumaa. Valmistelemme parhaillamme hallituksen päätettäväksi niin tietoturvasta kuin tiedon hyödyntämisestä strategisia linjauksia, joiden pohjalta mm. omaa lainsäädäntöämme tullaan kehittämään digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön luomiseksi.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Tieto-osaston osastopäällikkö.

lainsäädäntö, liikenne, norminpurku, yleinen

Sujuvat palvelut – sujuvampi arki

 

Wihlman_Kari_141x188
Pääjohtaja Kari Wilhman

Normien purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen ovat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Tarkoituksena on sujuvoittaa kansalaisten arkea ja helpottaa yritysten toimintaa.

Viranomaisen on asetuttava asiakkaan asemaan sekä luotava mahdollisuus ja edellytykset kansalaisten ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiselle. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset on turvattava ja asiakkaille tarjottava sujuvia ja kustannustehokkaita palveluita.

Trafin toimintamalliin kuuluu yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö. Määrällisesti suurimmat palvelumme on annettu yritysten hoidettaviksi. Tällä tavalla kykenemme tarjoamaan sujuvia palveluita koko maassa säästäen virkamiestyövuosissa ja kustannuksissa.

Myös toimintojen digitalisointi ja sähköiset palvelut sujuvoittavat kansalaisten arkea ja helpottavat yritysten toimintaa. Valtaosa Trafin asiointipalveluista onkin sähköistetty, suosituimpia palveluitamme eli autojen liikennekäytöstäpoistoa ja maksamattomien ajoneuvoverojen tarkistusta käytetään satojatuhansia kertoja vuodessa.

Vuodenvaihteessa tapahtunut ajokorttitehtävien siirtyminen poliisilta Trafille on hyvä esimerkki hallitusohjelman mukaisesta poikkihallinnollisesta kehittämisestä. Muutoksen myötä poliisi voi keskittyä omiin ydintehtäviinsä, ja viranomaisten roolit ajo-oikeusasioissa selkeytyvät. Uudistuksella saavutetaan myös merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä.

Julkisen palvelun integrointi yksityisen toimijan palveluun vaatii hyvää kumppanuutta.

Liikennevakuuttaminen, autokauppa ja sen rahoitus sekä autokatsastus perustuvat Trafin ajoneuvorekisterin tietoihin. Laadukas rekisteritieto on näiden alojen menestyksekkään liiketoiminnan edellytys.

Ajoneuvojen rekisteröinti helpottui entisestään viime marraskuussa, jolloin rekisteröinti mahdollistettiin sekä Trafin että vakuutusyhtiöiden sähköisissä palveluissa. Ajoneuvojen rekisteröinti ja liikennevakuutuksen yhdistäminen digitalisoitiin tiiviissä yhteistyössä auto- ja vakuutusalan kanssa.

Julkisen ja yksityisen toimijan yhteistyön edellytyksenä on tiedon avoimuus ja yhteinen ymmärrys asiakastarpeesta. Näillä eväillä tuotamme viranomaistoiminnan edelläkävijäpalveluita yhdessä yritysten kanssa. Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyödyksi.

Kari Wihlman

Kirjoittaja on Liikenteen turvallisuusviraston Trafin pääjohtaja.

yleinen

Liikenne- ja viestintäministeriö uudistuu

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

Ministeriön organisaatio koki vuoden vaihteessa suuren muutoksen. Ennen suurin osa toimialan politiikasta luotiin liikennepolitiikan ja viestintäpolitiikan siilomaisissa organisaatioissa.

Uusi ajatus on, että hyvien palveluiden varmistaminen on ministeriön keskeinen tehtävä. Julkisten resurssien niukentuessa se on yhä haasteellisempaa. Palvelupolitiikallaan ministeriö edistää liiketoimintaa ja kilpailua, samalla varmistaen peruspalveluiden saatavuuden. Palveluosasto vastaa liikenteen ja viestinnän palveluista.

Digitalisoituvassa maailmassa tieto on palveluiden raaka-aine. Tietopolitiikalla edistetään datan avoimuutta ja yksityisyyden suojaa. Jokaisen tulee voida liikkua ja viestiä turvallisesti, minkä mahdollisuuksia uusi teknologia parantaa. Tiedon varaan syntyy uutta liiketoimintaa. Datan käyttöön perustuvat kaikilla toimialoilla myös automatisaatio ja robotisaatio, joiden edistäminen vaatii julkisen vallan panosta. Tehtävistä vastaa tieto-osasto.

Verkot ovat palveluiden alusta ja verkkojen tulee vastata niiden vaatimuksia. Verkkopolitiikallaan ministeriö huolehtii liikenne- ja viestintäverkkojen välityskyvystä ja hyvästä kunnosta. Niin varmistetaan sujuva arki ja elinkeinoelämän kilpailukyky. Verkkojen kehittämisestä ja varmasta toiminnasta vastaa verkko-osasto.

Politiikan täytäntöönpano vaatii vahvempaa hallinnonalan konserniohjausta. Konserniohjausosastoon keskitetään mm. hallinnonalan rakenneasioiden, ohjauksen ja strategiatyön toimivaltaa ja asiantuntemusta. Uudistusta tukee ensimmäinen hallinnonalan konsernistrategia vuosille 2016–2019, jonka ministeriö ja hallinnonalan virastot ovat laatineet yhdessä.

Uudistunut ministeriö toteuttaa tehokkaammin hallitusohjelman tavoittelemia ratkaisuja. Siitä hyötyvät jatkossakin sekä liikenne että viestintä, jotka kietoutuvat liikkuvassa digitaalisessa maailmassa toisiinsa yhä tiukemmin.

Veronmaksajalla on oikeus odottaa ministeriöltä entistä laajempaa ja yhteiskunnallisempaa näkemystä koko toimialan asioihin. Synergiahyötyjen pitää näkyä myös kohenevana tuottavuutena ja laadultaan paranevina tuloksina.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö