automatisaatio, digitalisaatio, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, yleinen

Tehokkaammin, puhtaammin, taloudellisemmin

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Pariisin ilmastokokouksessa saatiin aikaan uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen.

Täällä Suomessa puolestaan valmistellaan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, jossa tavoitellaan 40 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Liikenne kantaa vastuun kokonaispäästöistä omalla lohkollaan.

Nykyisen liikennejärjestelmämme perusta on yksityisauto, jonka kyydissä on keskimäärin yksi henkilö. Kyseessä lienee maailman tehottomin ja saastuttavin järjestelmä.

Auto saadaan toki liikkumaan vaihtoehtoisilla ja puhtaammilla käyttövoimilla kuten sähköllä, vedyllä, nestemäisillä biopolttoaineilla tai metaanilla. Siirtyminen näihin on jo alkanut, mutta kokonaisuuden kannalta käyttö on vielä marginaalista. Iloinen uutinen on se, että biopolttoaineiden käyttö Suomessa ylittää jo sille asetetut tavoitteet.

Päästöt saadaan vähenemään myös autokannan uusiutumisella. Tämän vauhdittamiseksi olisi pohdittava taloudellisia kannustimia, esimerkiksi verotusta.

Päästöjen väheneminen ei kuitenkaan vielä lisää järjestelmän tehokkuutta. Tehokkuudessa on kysymys siitä, miten koneisto viritetään palvelemaan vähemmällä liikennemäärällä useampia tarkoituksia ja asiakkaita.

Tähän tarvitaan laaja keinovalikoima sekä annos rohkeutta ja innovaatiokykyä. Liikennesektorilla keinoiksi on tunnistettu muun muassa liikenteen digitalisaatio, uudet palvelut sekä muut liikennesuoritteeseen ja kulkumuotojakaumiin vaikuttavat toimenpiteet – perinteistä joukkoliikennettä unohtamatta.

Liikenne palveluna (Mobility as a Service, MaaS) on suomalainen palveluinnovaatio, joka on saanut huomiota maailmalla nimenomaan siksi, että se vähentää riippuvuutta yksityisautosta.

Liikenteestä tehdään teknologian, tiedon sekä innovaatioiden avulla asiakaslähtöinen palvelu, jossa liikennemuotojen väliset rajat häipyvät ja matkaketjut tulevat sujuviksi. Tässä vaiheessa puhutaan vielä teoriasta, mutta kohti käytäntöä olemme menossa monella rintamalla.

Jos liikenne- ja kuljetustarpeita halutaan yhdistää, päällekkäisyyksiä purkaa ja rajoja häivyttää, on liikennejärjestelmää tarkasteltava kokonaisuutena myös sääntelyn näkökulmasta. Tähän tähtää liikenteen palveluja koskevan lainsäädännön uudistus, liikennekaari. Se tulee muuttamaan monta asiaa liikennemarkkinoilla.

Ilmastopakettimme on siis tämä: Vähennetään liikennetarpeita digitaalisilla palveluilla. Jos liikenteeseen on lähdettävä, liikutaan kimpassa ja hoidetaan monta asiaa samalla kertaa. Kun liikutaan, käytetään puhdasta energiaa, ja sitäkin säästeliäästi.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri.

7 kommenttia artikkeliin ”Tehokkaammin, puhtaammin, taloudellisemmin

  1. Ministeri Berner ei ole täysin oikeassa siinä että nykyinen liikennejärjestelmämme olisi maailman tehottomin ja saastuttavin järjestelmä. Yllämainitusta kirjoituksesta voisi lukea sen , kun sen tekisi mallilla ” piru lukee raamattua”

    Ministeri on kirjoituksessa tietoisesti painottanut kirjoittamaansa niin, että hän on jättänyt mainitsematta että vaikka liikennejärjestelmämme saastuttavin osuus -henkilö autot on noin 6,7 miljoonan tonnin CO2 päästöineen niin se on vain osa (ei koko liikennejärjestelmästämme -vaan ) maantieliikennejärjestelmäämme.

    Tie liikennejärjestelmäämme kuuluu myös ns raskas liikenne . Sen osuus CO2 päätöistä on noin 4,4 miljoonaa tonnia. (sama lähde molemmissa Motiva: http://www.motiva.fi/liikenne/perustietoa_liikenteesta_ja_ymparistosta/liikenteen_energiankulutus_ja_pakokaasupaastot )

    Tavaraliikenne järjestelmämme tehokkuus on huolestuttavassa laskussa, mikäli on uskominen World Bankin LPI :stä luettavaa trendiä(vv 2012-2014) jossa maat ovat laitetut tehokkuusjärjestykseen.

    Tälle osuudelle pitäisi myös tehdä jotain. Rakenteellista.

    Jotain muuta kuin mitä olemme tehneet. Olemme vuodesta 2007 harjoittaneet käytännössä täysin EU:ssa sovitun vastaista maantie liikenteen tavaraliikenteen kehittämistä.

    Olemme vuodesta 1990 kasvattaneet maantieliikenteen tavaraliikenteen osuutta, kun sitä pitäisi vähentää.
    EU :ssa on sovittu että vähentämistapa jolla 60% energian käytöstä poistetaan olisi maantieliikenteen max. siirtämistä raiteille ja vesille .

    Ministeriö on tietoisesti mm tutkimuksin ja puutteellisen tiedon tuottamisella ja sen esittämisellä eduskunnalle ja valtioneuvostolle toteuttanut nyt ministerin suulla todeksi toteaman suunnan jossa jopa liikennejärjestelmästä ja sen kehittämisestä päästöttömäksi jätetään niin EU päätökset kuin tässä tapauksessa 39% päästöistä käsittelemättä.
    Päästöjen lisäksi raskas liikenne on tämän hetken tietojen mukaan liikenneväylien suurin kuluttuja. Jokainen rekka kuluttaa noin 5-6 kertaa enemmän luonnonvaroja moottoriteillä mitä henkilö auto.

    Tässä ilmeisesti taloudellisuuden lisäksi suurin syy miksi rakennemuutos liikenteen ministerin esittämästä yksipuolisesta kehittämisestä tulisi tehdä EU liikennestrategian mukaiseen suuntaan. Sellaiseen , jossa otetaan em faktat huomioon ja siirretään kehittämisen painopistettä myös raide ja erityisesti Suomessa unhoon jätettyyn vesiliikenteeseen.

  2. Suomalainen tavaraliikenne toimii energiatehokkaasti ja paljon tehokkaammin kuin muiden pohjoismaiden tai Länsi-Euroopan tai Japanin liikennejärjestelmä. Lähin kilpailija on USA, hieman yllättäenkin. Henkilöliikenteen energiatehokkuus on eurooppalaista tasoa eli ei huono lainkaan. Parempi kuin Ruotsin, USA:n, Saksan ja Japanin. Liikenteen osuus energiankulutuksesta on myös pienin ilmeisesti kaikista OECD-maista, mutta ainakin pienempi kuin EU-maissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Maailman tehottomimmasta systeemistä ei ole kyse. Olisiko arvon ministerin hyvä oikaista tuo virhe?

    1. Axel
      mistä olet onkinut tietosi. World Bankilla on ns Logistic Performance Index jossa se omalla arvovallallaan vahvistaa joka toinen vuosi rankingit. Me olimme vuonna 2012 sijalla 3. Sitten tuli meidän liikennepoliittinen selonteko jossa Suomi lähti eri teille kehityksessä mitä muu Eurooppa. Ja ihme kyllä meidän ranking putosi 21 sijaa . Olemme nyt kaukana EU johtavista maista . Olemme rankingissa sijalla 24 Uuden Seelannin ja Malesian välissä.

      Tätä samaa trendilinjaa todistaa myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tutkimus vuodelta 2013 raportti no 6 , jossa ilmoitettiin että meidän logistiset kustannuksemme ovat sivun 19 mukaan kaksinkertaiset kilpailijamaihin nähden.
      Erotumme Saksasta (LPI no 1) siinä että meillä on kuorma autoja 96 jokaista tuhattta henkeä kohden kun Saksassa vastaava luku on 33. Ruotsiin nähden meillä kuljetetaan kaksi kertaa tiheämmällä kuorma auto verkostolla Ruotsissa autoja on 56 jokaista tuhatta henkeä kohden.

      *Erona Saksaan on että meillä kaikki 11% mitä Saksan tavaroista liikkuu jokiliikenteessä, meillä kuljetetaan kuorma autoilla (rannikko satamiin /satamista ) kun ei ole pidetty huolta vesiteitten kehittämisistä vastaavasti .

      Mielestäni kaiken ylläolevan tekee uskottavaksi se että viime talvena UPM ilmoitti että heidän ylimääräiset logistiikka kustannuksensa jokaista vientitonnia kohden on noin 60-65 euroa.

      Eli ym tarkoittaa karkeasti tilanteessa jossa maamme vienti ja tuonti on saatu tasolle 100 miljoonaa tonnia yhteensä ja mikäli kaikilla viejillä ja tuojilla on sama ongelma /kustannustaso niin joka vuosi pelkkään logistiikkaan suomalaisilta yrityksiltä menee 6-6,5 miljardia euroa enemmän mitä Ruotsissa vastaavilta yrityksiltä.

      Tässä on yksi selkeä asia miksi emme saa tuotannon investointeja käytiin erityisesti järvi Suomen alueelle ennen kuin alamme suunnitella rakennemuutosta jossa em EU liikennestrategia huomioidaan käytännössä. Nyt olemme 5 vuotta myöhästyneet lähdössä. EU.ssa asia sovittiin jo vuonna 2011.

      Erityisen ihmetyksen aihe tässä on se että LVM:n vuoden 2007 strategia esityksessä ” liikenne 2030 ” todetaan sivulla 31 että maassa raide ja vesiliikenne volyymejä kasvatetaan.

  3. Niin, ministerinautossa on kuljettaja sekä matkustaja – 100% tehokkaampaa siis…

    Kannatan Teille kaikille julkisen liikenteen käytön lisäämistä ”vaativille” omakohtaista kokeilua täällä kehäkolmosen ulkopuolella. Tässä ei liikenteen digitalisaatio oikein auta…

    Otetaan esimerkkinä vaikkapa kulkeminen välillä Turku – Mynämäki (matka +30km) – samalla hakien lapset päiväkodista tiettyyn kellonaikaan mennessä, sitten suorittaen lapsiperheen ruokaostokset jne. Bussilla tai ”yhteiskäyttöautolla” kulkeminen ei ole toimiva ratkaisu…

    Tai toisena esimerkkinä sama matka bussilla yksinään töihin ja takaisin. Aamulla +3km kävely lähimmälle pysäkille, sitten lähes tunnin bussimatka Turun keskustaan, josta toisella bussilla töihin n.20min ja illalla sama reitti takaisin – eikä mennyt aikaa matkoihin kuin reilut 3 tuntia. (Tässä esimerkissä ei otettu huomioon mitenkään sitä koska bussit kulkevat tai lähtevät pysäkeiltä…jos lähtevät.)

    Jos liikenteen päästöjä halutaan vähentää, niin vapautetaan ns. täys-sähköautot kaikesta hankintaan ja käyttöön liittyvästä verotuksesta. Autothan tietysti ladataan pelkästään vesivoimalla tuotetulla sähköllä😉

  4. Onko tässä taka-ajatuksena saada ne kansan vastustamat GPS-seurantalaitteet kaikkiin yksityisautoihin? Sellaiselle kehitykselle täytyy laittaa väittömästi stoppi! Järjestelmä vaarantaa ihmisten perusoikeudet ja hyödyt ovat haittoja monta kertaluokkaa pienemmät. Nykyinen polttoainevero toimii mainiosti ruuhkamaksuna, koska ruuhkassa matelu kuluttaa polttoainetta enemmän ja siten veroakin maksetaan enemmän. Korkea kiinteä vuotuinen ajoneuvovero taas takaa sen, että auto ostetaan vain todelliseen tarpeeseen.

    Eräs vakoilujärjestelmää puoltava argumentti on kumottu eli sähköautoja voi verottaa enemmän kuin kotitaloussähköä. Siihen vain tarvitaan energiamittari auton kyyttiin ja sen voi lukea katsastuksessa tai etäluentana ilman tietoa sähköauton liikkeistä.

    Olisi varsin erikoista että keskustavetoinen hallitus keskustaministerin johdolla tuhoaisi toimeliaisuuden edellytykset maakuntien suomessa. Sotessa ei tätä haluttu? Onko kukaan laskenut mitä vaikutuksia tällä olisi kiinteistöjen arvoon?

Kommentointi on suljettu.