automatisaatio, digitalisaatio, viestintä

Teollinen internet – elinkeinoelämän digitalisaatio

Viestinnän tietovarannot -yksikön johtaja Olli-Pekka Rantala (Kuva: LVM)
Viestinnän tietovarannot -yksikön johtaja Olli-Pekka Rantala (Kuva: LVM)

Teollinen internet on digislangin melko tuore tulokas. Teollisella internetillä tarkoitetaan esineiden ja asioiden internetiä, joka mahdollistaa elinkeinoelämän tuotantoprosessien järjestämisen aivan uudella tavalla. Teollisen internetin moottorina toimivat internetin ja yhä nopeampien viestintäyhteyksien yleistyminen sekä samaan aikaan tapahtunut tallennuskapasiteetin halventuminen, tietokoneiden laskentatehojen nousu ja sensoriteknologioiden kehitys.

Viestintä ei ole enää vain ihmisten välistä, vaan mitä erilaisimpia laitteita kytketään internetiin kiihtyvällä tahdilla. Suomessa miljoonan internetesineen raja ylittyi äskettäin ja on arvioitu, että tämän vuosikymmenen lopulla koko maailmassa on kytkettynä verkkoon jopa 50 miljardia laitetta.

Teollisessa internetissä on hyvin pitkälti kyse samasta ilmiöstä monilla eri nimillä, puhujasta ja näkökulmasta riippuen: digitalisaatio, tietoyhteiskunta, ICT, kyber. Jopa ”internetin hallinto”-kattokäsitteen alla pidetään konferensseja, joissa käsitellään digitalisaation mahdollisuuksia ja riskejä.

Miksi sitten tarvitaan uusi käsite? Kyse on näkökulmasta. Teollisen internetin näkökulma on elinkeinoelämän näkökulma. Elämme uuden teollisen vallankumouksen aikaa.

Teollinen internet merkitsee murrosta perinteiselle teollisuudelle, sen ansaintamalleille ja työpaikoille. Samaan aikaan teollinen internet on valtavan suuri taloudellinen mahdollisuus, erityisesti Suomen kaltaiselle maalle, jonka kotimarkkina on pieni ja maantieteellinen sijainti syrjäinen. Teollinen internet mahdollistaa palvelujen globaalin tarjonnan. Myös perinteisen teollisuuden prosessit muuttuvat palveluiksi, joita voidaan ohjata ja huoltaa vaikka toiselta puolelta maapalloa.

Digitalisaation hyödyt eivät tietenkään rajoitu vain elinkeinoelämään. Talouskasvun ja uuden arvon luonnin kannalta on merkityksellisistä, että nimenomaan elinkeinoelämä hyödyntää digitalisaation potentiaalin täysimääräisesti. Julkisen vallan roolina on luoda edellytyksiä teollisen internetin toteutumiselle.

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat jo virittäneet konkreettisia yhteistyömuotoja varmistaakseen, että molemmat ministeriöt käyttävät omia politiikan työkalujaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi mahdollisimman hyvin toisiaan tukien.

Kolmas olennaisen tärkeä yhteistyökumppani on tietenkin elinkeinoelämä itse. Suomalaisten yritysten intressi on tavoitella teollisen internetin arvoketjuissa asemaa, jossa ne tuottaisivat mahdollisimman suuren jalostusarvon. Menestyminen teollisen internetin ympäristössä edellyttää yrityksiltä ajattelua, jossa tuotteet suunnitellaan alusta alkaen tarjottaviksi globaaleilla markkinoilla.

Positiivista on, että kansainvälisten vertailujen mukaan Suomella on erittäin hyvät edellytykset nousta teollisen internetin kärkimaaksi. Työtä on silti vielä tehtävänä.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Viestinnän tietovarannot -yksikön johtaja.