digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö

Digitalisaatio Ratkaisujen Suomessa

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

Ratkaisujen Suomi on ensimmäinen digitaaliajan hallitusohjelma. Digitalisaatio on koko ohjelman läpileikkaava teema, ja lisäksi kahden kärkihankkeen pääsisältö.

Julkisen talouden tuottavuusloikkaan pyritään kärkihankkeella Hallinnon palveluiden digitalisointi. Hallinnon prosessit digitalisoidaan yhtenäisin periaattein. Kansalaiselta ja yritykseltä kysytään samaa tietoa vain kerran ja jokaisen oikeutta omaan tietoon vahvistetaan.

Julkishallinnon tuottavuusloikka ei kuitenkaan vielä Suomea ahdingosta nosta. Elinkeinoelämän digitalisaatio on se voima, jolla maa saadaan kasvuun. Digitaaliset tuotteet ja palvelut voivat olla myös merkittäviä vientituotteita. Hallituksen toinen kärkihanke on perustellusti Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentaminen. Liiketoiminta-alueista on erikseen mainittu liikenne palveluna, terveydenhuolto, oppiminen ja teollinen internet.

Hallitus edistää uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintakonseptien käyttöä lainsäädännöllä. Se tarkoittaa uusia liiketoimintamalleja haittaavien normien purkua osana mittavia norminpurkutalkoita. Esineiden internet –ohjelma koordinoi eri ministeriöiden toimet. Tässä hankkeessa esille nousevat mm. viestinnän infrastruktuurikysymykset ja robotisaatio koko laajuudessaan. Vihdoinkin robotisaatio saa ansaitsemansa huomion.

Hallitus tavoittelee tilannetta, jossa kaikista julkisista hankinnoista 5 prosenttia on innovatiivisia. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen kohdentamista digitaalisiin palveluihin edistetään.

Strategisenakin hallitusohjelma antaa lujan pohjan digitalisaatiolle.

Kärkihankkeet puretaan vielä toimintasuunnitelmaksi. Aiheita työhön ovat mm. liikennealan normien perkuu ja toimialan sääntelyn yhtenäistäminen liikennekaarella. Niin ikään viestintälainsäädännön säännökset on arvioitava kriittisesti. Vaalikaudella on luotava mahdollisuudet 5G-teknologian varhaiselle käyttöönotolle ja arvioitava digitalisaation vaikutuksia mm. media-alalle, joka on kehityksen kärjessä. Liikenteen automatisaatio ja robotit kuuluvat eturivin hankkeisiin. Liikennelabran tavoin erilaiset kokeilut kuuluvat luontevasti digitalisaation työkaluihin.

Digitaalinen liiketoiminta vaatii selkeää ja hyvää säädösympäristöä kaikilla toimialoilla. Hallitusohjelma ottaa tämän haasteen napakasti vastaan. Hyvä kasvuympäristö digitaaliselle liiketoiminnalle luo kasvua ja on hyvä ympäristö hyville kuluttajan palveluille Ratkaisujen Suomessa.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

automatisaatio, digitalisaatio, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka

Kolmas teollinen vallankumous on robottien

Liikenteen turvallisuus- ja automatisaatio -yksikön johtaja Kirsi Miettinen (kuva LVM)
Liikenteen turvallisuus- ja automatisaatio -yksikön johtaja Kirsi Miettinen (kuva LVM)

Liikenteen automatisaatio on jo nyt todellisuutta. Autopilotit ohjaavat lentokoneita, autojen kaistavahdit ja parkkitoiminnot yleistyvät, junien ohjausjärjestelmät automatisoituvat ja työkoneet satamissa, kaivoksilla ja metsissä muuttuvat yhä älykkäämmiksi. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä vaan asteittain tapahtuvasta kehityksestä, joka juuri nyt etenee vauhdikkaasti.

Robotisaatio on osa yleistä digitalisaatiokehitystä. Se on kolmas teollinen vallankumous, joka etenee vääjäämättä. Robotisaatio tekee näkyväksi digitaalisaation luovan tuhon eli työpaikkojen muuttumisen: nykyiset työpaikat katoavat ja uusia tulee tilalle. Tämäkään ei ole uutta, sillä nykyisistä työpaikoista suurinta osaa ei ollut olemassa 1900-luvun alkupuolella. Ilmiö on haastava siksi, että digitalisaatio itsessään tapahtuu huomattavasti nopeammin kuin teollisen vallankumouksen aikaisemmat vaiheet.

Digitalisaatio ja robotisaatio ovat väistämättömiä. Ainoa asia, jonka voimme valita on se, syntyvätkö innovaatiot ja työpaikat tänne Suomeen, vai olemmeko me niitä maita, joihin uudet asiat tuodaan vientituotteina.

Kyse ei useinkaan ole kokonaan uusista ja ennen tuntemattomista innovaatioista, vaan tavasta tehdä tuttua liiketoimintaa uudella tavalla. Toimintatapojen muuttaminen on haaste, johon jokaisen elinkeinoelämän toimialan ja yrityksen tulisi herätä viimeistään nyt.

Digitalisaation kulmakiviä ovat mobiliteetti, pilvipalvelut, suurten tietomassojen käsittely, esineiden internet ja robotisaatio. Näistä osa-alueista meillä on perinteisesti ollut huippuosaamista mobiliteetissa. Myös suurten tietomassojen käsittelyssä olemme maailman kärkikastia. Toisin on robotisaation kohdalla. Monissa muissa maissa ryhdyttiin innovoimaan samaan aikaan, kun Suomessa ilmiötä pidettiin vielä science fictionina.

Liikenne- ja viestintäministeriössä liikenteen automatisaation merkitys on tunnistettu selkeästi ja se nähdään keskeisenä työkaluna toteuttaa Liikenne palveluna –konseptia (MaaS). Halu nostaa Suomi liikenteen automatisaatiokehityksen kärkimaiden joukkoon on kova.

Suomella muutamia valttikortteja, joiden varaan menestystä voidaan rakentaa: meillä on korkeatasoista osaamista ohjelmistoista, sensoriteknologiasta, kartoista ja tietoliikenteestä, tietoliikenneverkot ovat tasokkaat ja Suomi on monelle kansainväliselle yritykselle tuttu autojen talvitestausmaa. Myös lainsäädäntö mahdollistaa hyvinkin pitkälle kehittyneiden automaattiajoneuvojen ja -alusten testaamisen.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan liikenteen älykkään automatisaation edistämissuunnitelmaa. Tavoitteena on viimeistellä suunnitelma alkukesän aikana. Sen pääpaino tulee olemaan konkreettisissa toimenpiteissä, joiden avulla mahdollisuuksista pyritään tekemään todellisuutta.

Tässä työssä tarvitaan pienen maan kykyä tehdä yhteistyötä yli kaikkien mahdollisten siilorajojen, ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Vähimmillään tämä johtaa antoisiin keskusteluihin, mutta parhaimmillaan voi syntyä jotain, joka voi aidosti muuttaa maailmaa.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Liikenteen turvallisuus ja automatisaatio –yksikön johtaja.

automatisaatio, digitalisaatio, viestintä

Teollinen internet – elinkeinoelämän digitalisaatio

Viestinnän tietovarannot -yksikön johtaja Olli-Pekka Rantala (Kuva: LVM)
Viestinnän tietovarannot -yksikön johtaja Olli-Pekka Rantala (Kuva: LVM)

Teollinen internet on digislangin melko tuore tulokas. Teollisella internetillä tarkoitetaan esineiden ja asioiden internetiä, joka mahdollistaa elinkeinoelämän tuotantoprosessien järjestämisen aivan uudella tavalla. Teollisen internetin moottorina toimivat internetin ja yhä nopeampien viestintäyhteyksien yleistyminen sekä samaan aikaan tapahtunut tallennuskapasiteetin halventuminen, tietokoneiden laskentatehojen nousu ja sensoriteknologioiden kehitys.

Viestintä ei ole enää vain ihmisten välistä, vaan mitä erilaisimpia laitteita kytketään internetiin kiihtyvällä tahdilla. Suomessa miljoonan internetesineen raja ylittyi äskettäin ja on arvioitu, että tämän vuosikymmenen lopulla koko maailmassa on kytkettynä verkkoon jopa 50 miljardia laitetta.

Teollisessa internetissä on hyvin pitkälti kyse samasta ilmiöstä monilla eri nimillä, puhujasta ja näkökulmasta riippuen: digitalisaatio, tietoyhteiskunta, ICT, kyber. Jopa ”internetin hallinto”-kattokäsitteen alla pidetään konferensseja, joissa käsitellään digitalisaation mahdollisuuksia ja riskejä.

Miksi sitten tarvitaan uusi käsite? Kyse on näkökulmasta. Teollisen internetin näkökulma on elinkeinoelämän näkökulma. Elämme uuden teollisen vallankumouksen aikaa.

Teollinen internet merkitsee murrosta perinteiselle teollisuudelle, sen ansaintamalleille ja työpaikoille. Samaan aikaan teollinen internet on valtavan suuri taloudellinen mahdollisuus, erityisesti Suomen kaltaiselle maalle, jonka kotimarkkina on pieni ja maantieteellinen sijainti syrjäinen. Teollinen internet mahdollistaa palvelujen globaalin tarjonnan. Myös perinteisen teollisuuden prosessit muuttuvat palveluiksi, joita voidaan ohjata ja huoltaa vaikka toiselta puolelta maapalloa.

Digitalisaation hyödyt eivät tietenkään rajoitu vain elinkeinoelämään. Talouskasvun ja uuden arvon luonnin kannalta on merkityksellisistä, että nimenomaan elinkeinoelämä hyödyntää digitalisaation potentiaalin täysimääräisesti. Julkisen vallan roolina on luoda edellytyksiä teollisen internetin toteutumiselle.

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat jo virittäneet konkreettisia yhteistyömuotoja varmistaakseen, että molemmat ministeriöt käyttävät omia politiikan työkalujaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi mahdollisimman hyvin toisiaan tukien.

Kolmas olennaisen tärkeä yhteistyökumppani on tietenkin elinkeinoelämä itse. Suomalaisten yritysten intressi on tavoitella teollisen internetin arvoketjuissa asemaa, jossa ne tuottaisivat mahdollisimman suuren jalostusarvon. Menestyminen teollisen internetin ympäristössä edellyttää yrityksiltä ajattelua, jossa tuotteet suunnitellaan alusta alkaen tarjottaviksi globaaleilla markkinoilla.

Positiivista on, että kansainvälisten vertailujen mukaan Suomella on erittäin hyvät edellytykset nousta teollisen internetin kärkimaaksi. Työtä on silti vielä tehtävänä.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Viestinnän tietovarannot -yksikön johtaja.

digitalisaatio, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka

Rohkeasti viidennen liikennemuodon kyytiin!

Liikenteen tietovarannot -yksikön johtaja Sabina Lindström (kuva: LVM)
Liikenteen tietovarannot -yksikön johtaja Sabina Lindström (kuva: LVM)

Tieto on valtaa. Tämä korostuu entistä enemmän mitä digitaalisemmaksi maailma kehittyy. Tulevaisuudessa tietoa hyödynnetään yhä enemmän, ja mielikuvituksemme tuskin riittää mieltämään kaikkia niitä uusia palveluja, joita tiedon pohjalta tullaan eri sektoreilla kehittämään melko lyhyessäkin ajassa.

Tieto ja digitalisaatio luovat pohjaa kokonaan uudenlaisille palvelukonsepteille myös liikennesektorilla. Liikenteen digitalisoitu tieto mahdollistaa liikennejärjestelmän tehostumisen ja palveluistumisen. Liikennesektorilla digitalisaation mahdollistama tuottavuusloikka on kuitenkin vielä ottamatta.

Näin jälkeenpäin ajateltuna voi sanoa, että liikennesektorilla havahduttiin turhan myöhään siihen, että hallinnonalallamme on omia valtavia tietovarantoja, joista voisi olla hyötyä kolmansille osapuolille. Liikenteen hallinnonalalla ollaankin nyt kahden vuoden ajan määrätietoisesti ja aktiivisesti avattu julkisia tietovarantoja maksutta, avoimin käyttöehdoin ja koneluettavassa muodossa muiden toimijoiden käyttöön. Tiedämme, että avatut tietovarannot ovat kuin polttoainetta digitaalisille palveluille ja uusien innovatiivisten palveluiden syntyminen avattujen tietojen pohjalta on jo nähtävissä. Suuri lumipalloilmiö kehityksessä on kuitenkin vielä näkemättä. Lisäsysäyksen asialle antaisi tietovarantojen avaamisen jatkumo sekä yritysten ja käyttäjien tietojen avaaminen.

Tietovarantojen avaaminen edellyttää jatkossa jonkin verran rahallista panostusta valtiovallalta. Mahdollisuudet saada tämä rahallinen satsaus moninkertaisena takaisin uuden kasvun ja yritystoiminnan kautta ovat sen verran hyvät, että meillä ei ole varaa jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä. Voisi sanoa, että h/k-suhde on tässä hankkeessa kohdillaan.

Haasteellinen kysymys on se, miten yrityksiä ja käyttäjiä kannustetaan tiedon avaamiseen. Julkisen sektorin työkalupakin perinteisestä valikoimasta löytyvät kepit ja porkkanat, joista porkkanat ovat tähän tarkoitukseen suositeltava vaihtoehto. Oman tiedon luovuttamisen myötä saadut lisäpalvelut tai -hyödyt tulee olla henkilölle tai yritykselle niin houkuttelevia, että tietojen luovuttamista ei koeta ongelmaksi. Tietosuojakysymysten ratkaiseminen ja käyttäjien luottamuksen saaminen on luonnollisesti perusedellytys asian onnistumiselle.

Tänä päivänä tieto ja viestintä ovat merkittävä osa liikennepolitiikkaa. Liikenneinfra ja liikennetieto muodostavat vankan alustan liikennepalveluille, ja tieto viidentenä liikennemuotona on jo vakiintunut käsite. Se, miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan liikennealan perinteisiin toimijoihin ja markkinoihin on tietysti mielenkiintoinen ja iso asia. Tulevaisuutta on näin muutoksen kynnyksellä vaikeata tarkasti ennustaa. Varmaa on oikeastaan vain se, että muutos on jo kovaa vauhtia käynnissä ja kehityksen etunenässä olevat hyötyvät eniten. Rohkeasti siis viidennen liikennemuodon kyytiin ja kohti tulevaisuutta!

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Liikenteen tietovarannot -yksikön johtaja.