lainsäädäntö, viestintä

Maa on lailla rakennettava

Ylijohtaja Juhapekka Ristola (Kuva: LVM)
Ylijohtaja, osastopäällikkö Juhapekka Ristola (Kuva: LVM)

Suomessa yhteiskuntapoliittista punnintaa tehdään laeilla, ja todella isojen yksilön ja yhteiskunnan kysymysten punnintaa perustuslailla.

Perustuslain mukaan luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Lailla voidaan kuitenkin säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan myös säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen eräiden rikosten tutkinnassa. Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen tai vastaavan poikkeusolon aikana voidaan säätää välttämättömistä ja tilapäisistä perusoikeusrajoituksista.

Legalistisessa Suomessa hämmentävää on, että sotilas- ja siviilitiedustelulta on puuttunut koko niiden harjoittamisen ajan lailliset puitteet. Meiltä siis puuttuvat lait, joissa säädettäisiin tiedustelun tarkoituksesta, tarkoituksen kannalta välttämättömistä keinoista ja toiminnan valvonnasta. Puute ei kohdistu vain digitaaliseen maailmaan, vaan pykälät puuttuvat tyystin myös fyysisestä todellisuudesta.

Perustuslain mukaisten tiedustelulakiesitysten valmistelu on käynnistettävä viipymättä. Perustuslain vastaisten tiedustelutarpeiden arviointi on puolestaan syytä suorittaa kiihkottomasti. Sitä, minkä sortovuosina kykenimme kirkastamaan, älkäämme digitalisaation alkuvuosina hämärtäkö: Maa on lailla rakennettava.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikan osaston osastopäällikkö.

lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka

Liikennepalveluja koskeva sääntely uudistuu

Liikennepalvelut-yksikön johtaja Mikael Nyberg (kuva: LVM)
Liikennepalvelut-yksikön johtaja Mikael Nyberg (kuva: LVM)

Liikenne palveluna on uusi toimintatapa, jossa ihmiset ja tavarat voivat liikkua tiedon ja teknologian avulla eri liikennemuotoja saumattomasti hyväksi käyttäen paikasta toiseen. Tämän toimintatavan perusperiaatteet on hyvin tunnistettu: palvelun asiakaskeskeisyys, digitaalisuus, vahva personointi ja dynaaminen hinnoittelu. Liikkumispalveluiden operoinnin kilpailu ja toiminnan markkinaehtoisuus on hyvä asia myös julkisen sektorin talouden näkökulmasta. Joukkoliikenne edellyttää nykyisin huomattavaa julkista tukea.

Toistaiseksi kokemukset näistä uusista palveluista perustuvat matkaan paikasta A paikkaan B, mutta tavoitteena jo lähitulevaisuudessa on liikkumisen palvelupaketit eri liikkumistarpeisiin. Ja vielä vähän myöhemmin maaliikenne automatisoituu, mikä mullistaa palveluoperointia entisestään.

Yhdessä jakamistalouden ja omistamiskäsitteen muutoksen kanssa yksityisautoilun ja perinteisen joukkoliikenteen roolit murtuvat. Yksityistalouksissa pääomia ei laiteta enää kiinni liikkumisvälineisiin, vaan liikkumispalvelut ostetaan palveluoperaattoreilta. Autoja on varmasti tulevaisuudessakin mahdollista hankkia itselleen, mutta resurssien käytön kannalta se ei ole läheskään aina mielekästä.

Yhdestä asiasta ei ole vielä käytä kovinkaan paljon yhteiskunnallista keskustelua, vaikka se on hyvin tiedossa: liikennepalvelumarkkinoita koskeva lainsäädäntö on jäänyt ajastaan jälkeen. Sääntely on tarkkaa ja liikennemuotokohtaista. Ongelmana on myös yhteismitallisuuden puute. Jos hallinto toimii uusien palvelujen, työpaikkojen ja hyvinvoinnin mahdollistajana, edellyttää se huomattavaa liikennesektorin lainsäädännön mukauttamista uusiin toimintamalleihin ja käyttäytymiseen. Samassa yhteydessä on arvioitava myös muiden sektorien lainsäädäntöä, kuten verotusta ja liikennevakuutussääntelyä.

Koska suurin osa liikennepalvelumarkkinoita koskevasta lainsäädännöstä on EU:n lainsäädäntöä, tarkoittaa tämä sitä, että työ on tehtävä suurelta osin EU-tasolla. Ensimmäinen komission ja EU:n jäsenvaltioiden yhteinen seminaari tästä pidetäänkin tulevana perjantaina Suomen isännöimänä. Myös muu kansainvälinen sääntelykehys on arvioinneissa otettava huomioon.

Sääntelykysymys on ajankohtainen myös eduskuntavaalien ja hallituksen vaihtumisen vuoksi. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet liikennesektorille on saatava käyttöön, ja käytännössä koko seuraava hallituskausi on tehtävä määrätietoisesti lainsäädäntötyötä tämän saavuttamiseksi. Se miten työ vaiheistetaan, mitkä ovat lainsäädäntötyön keskeisimmät elementit ja miten toimenpiteiden vaikutusarvioinnit tehdään, on juuri nyt liikenne- ja viestintäministeriössä mietittävänä. Nyt tarvitaan rohkeutta ja uskallusta meiltä kaikilta.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Liikennepalvelut-yksikön johtaja.

automatisaatio, digitalisaatio, liikenne, viestintä, yleinen

Bitti ja bitumi kihloissa!

Laura Vilkkonen, yksikön johtaja, Viestintäverkot (Kuva: LVM)
Laura Vilkkonen, yksikön johtaja, Viestintäverkot (Kuva: LVM)

Viides sukupolvi matkaviestintäverkkoa häämöttää lähitulevaisuudessa. Tämä seuraavan sukupolven teknologia on vasta tutkimusvaiheessa ja sen kaupallisen käyttöönoton on arvioitu tapahtuvan ehkä vuonna 2020. Kukaan ei vielä siis tiedä, millainen ameeba 5G:stä on teknisesti rakentumassa, mutta kerrankin keskustelua käydään palveluiden ja käyttäjien tarpeista käsin.

On arvioitu, että 5G mahdollistaa jopa sata kertaa nykyistä nopeammat yhteydet. Tulevaisuudenmaalaajien mukaan 5G-teknologia tuo mukanaan lisäksi pienemmän latenssin, paremman peiton, turvallisuuden ja luotettavuuden sekä energiatehokkuuden.

Risto Murto, yksikön johtaja, Liikenneverkot
Risto Murto, yksikön johtaja, Liikenneverkot (Kuva: LVM)

Vahva visio on, että 5G-verkkoa käyttävät perinteisen käyttäjäjoukon lisäksi ennen kaikkea teollisuuden ja liikenteen koneet ja robotit sekä erilaiset järjestelmät ja sovellukset. Esimerkiksi teollinen internet on tulevaisuuden ilmiö, jota hyödyntää autoteollisuus jo tänä päivänä.

Kun siirrymme tulevaisuudessa itsekseen ajeleviin robottiautoihin, -juniin ja -laivoihin – mikä ei ole enää scifi-kirjallisuutta, vaan jo todellisuutta – pitää niiden varmasti myös pysyä väylillä ja reiteillä. Tämä edellyttää lähivuosina valtavaa panostusta väyläinfrastruktuurin kuntoon. Pelkkä korjausvelan poisto ei riitä, vaan on investoitava myös väyläverkostomme älykkyyteen.

Vaikka 5G on siis mobiiliteknologiaa, sen arvioidaan lisäävän myös valokuidun rakentamistarvetta merkittävästi kaupungeissa ja väylien varsilla. Kulkuneuvot ja niiden matkustajat tulevat käyttämään erilaisia applikaatioita, jotka edellyttävät suuria datasiirtoyhteyksiä ja nykyistä pienempää viivettä tiedonsiirrossa. Tarvitsemme jatkossa infran laatukäytäviä, joissa sekä matkaviestintäverkko että väyläverkko takaavat matkustajille ja kuljetuksille sujuvan ja turvallisen (automaatio)liikkumisen ja mobiilipalvelut.

Toimintavarmat ja huippunopeat laajakaistayhteydet toimivat tulevaisuudessa liikennepalveluiden alustana. Voisi jopa sanoa, että 5G on osaltaan luomassa liikenteestä samanlaista palvelua kuin mitä aikaisemmat viestintäteknologiat ovat tehneet viestinnälle.

Matkaviestintäverkot ja väyläinfrastruktuuri ovat lupautuneet toisilleen. Häitä odotellessa!

Kirjoittajat ovat liikenne- ja viestintäministeriön Viestintäverkot-yksikön johtaja ja Liikenneverkot –yksikön johtaja.