yleinen

Liikennesektorin päästövähennyksissä otetaan kaikki keinot käyttöön

anneberner-141x188
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Energia- ja ilmastostrategiassa linjattu liikenteen päästövähennystavoite on kunnianhimoinen. Liikenteessä tavoitellaan noin 3,6 miljoonan tonnin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä koko Suomelle ehdotetusta, noin 6 miljoonan tonnin tavoitteesta liikennesektori vastaa siis yli puolesta.

Liikennesektorilla tavoite ei toteudu yksittäisillä toimilla, vaan käyttöön on otettava kaikki keinot. Tarvitaan järjestelmätason muutoksia, energiatehokkuuden parantamista sekä uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä.

Ennen kaikkea tarvitaan ajattelu- ja toimintatavan muuttumista. Liikenteen päättäjien, ammattilaisten ja käyttäjien on uskallettava katsoa liikennettä rohkeasti uudesta näkökulmasta.

Nykyisestä itsepalvelumarkkinasta ollaan siirtymässä uudenlaisille liikenteen palvelumarkkinoille. Tietorajapintoja avaamalla ja olemassa olevia resursseja jakamalla syntyy uusia liikenteen palvelumuotoja. Näiden avulla on mahdollista vähentää henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrää ja yhdessä kaupunkien toimenpiteiden kanssa jopa pysäyttää henkilöautosuoritteen kasvu kaupunkiseuduilla. Tässä välineitä ovat liikennekaari ja liikennesuunnittelu.

Ajoneuvojen energiatehokkuutta on parannettava monin tavoin. Teknologinen kehitys ja uusiin teknologioihin siirtyminen ovat keskeisiä keinoja. Suomessa esimerkiksi autokannan uusiutumista on huomattavasti nopeutettava. Parhaillaan on selvitettävänä miten esimerkiksi vähäpäästöisten autojen hankintaan kohdistuvaa verotusta on mahdollista keventää.

Valtio tulee myös huolehtimaan siitä, että uutta vähäpäästöistä teknologiaa käyttävä autokanta saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle. Kun markkinoilla riittää asiakkaita, myös uusien polttoaineiden, kuten kaasun ja vedyn jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatima latauspisteverkko voi rakentua pääosin markkinaehtoisesti.

Kunnianhimoisena tavoitteenamme on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Päästövähennyksiin pyritään yhteistyössä muiden EU-maiden sekä pohjoismaiden kanssa. Osallistumme EU-tasolla keskeisten raja-arvojen ja lainsäädännön valmisteluun ja huolehdimme myös biopolttoaineiden markkinoiden jatkuvuudesta koko EU:ssa.

Tehtävälista on pitkä, mutta meillä on onneksi jo rohkaisevia tuloksia. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet vuodesta 2008 asti, vuosina 2013-2014 ne vähenivät yli miljoona tonnia.

Päästövähennystoimenpiteet ovat Suomelle mahdollisuuksia, eivät uhkia. Voimme olla edelläkävijöitä, jotka tunnistavat liiketoimintamahdollisuudet, parantavat kaupunkiympäristöä ja torjuvat ilmastonmuutosta. Siihen mahdollisuuteen on nyt uskallettava tarttua.

Ministeri Bernerin esitys 24.11.2016: Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 24.11.2016: Strategia linjaa energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin

automatisaatio, digitalisaatio, yleinen

Kohti tietoliiketoimintaa – mistä osaajat?

Anne Miettinen
Anne Miettinen, tutkimuspäällikkö (kuva: LVM)

Pärjätäkseen kilpailussa jokaisen yrityksen pitää olla tavallaan data-analyysiyritys. Pitää osata yhdistellä ja analysoida tietoja liiketoimintaympäristöstä ja asiakkaista sekä kehittää ja tarjota palveluja ja tuotteita yhä runsaamman ja reaaliaikaisemman datan pohjalta asiakkaiden oikeuksia kunnioittaen. Kilpailluilla markkinoilla pitää osata hyödyntää älykästä automatiikkaa ja robotiikkaa niin, että tuottavuus lisääntyy, tietotyö ja fyysinen työ helpottuvat. Palvelujen ja tuotteiden on toimittava laadukkaasti, eettisesti ja turvallisesti.

Osa nykyisistä työtehtävistä muuttuu tai jopa häviää kun tulevaisuudessa dataa, automaatiota ja robotisaatiota hyödynnetään tehokkaasti. Toisaalta työvoiman kysyntä voi kasvaa kun uudenlaisia, suomalaiseen osaamiseen pohjautuvia tuotteita ja palveluita saadaan markkinoille.

Suomessa on huippuosaamista mm. data-analyysissa ja keinoälyssä, mutta myös sovellusaloilla kuten lääketieteessä, biotieteissä, liikenteessä ja energia-alalla. Tulevaisuuden tarpeiden kannalta sisällöllisesti ja määrällisesti oikein suunnattu ja riittävä koulutustarpeiden ennakointi ja erityisesti koulutuksen nopea uudelleensuuntaaminen on välttämätöntä, jotta osaaminen mahdollistaisi kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen ja uudet digitaaliset toimintamallit.

Nykyiseen satunnaiseen ja hajanaiseen täydennyskoulutukseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä sen tarve kasvaa koko ajan. Kehittämistä on myös yritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien ymmärtämisessä sekä investointihalukkuudessa uuteen liiketoimintaan.

Suomessa suurten tietoaineistojen, ns. massadatan (big datan) hyödyntäminen liiketoiminnassa on vahvistumassa. Noin neljännes suomalaisista yrityksistä hyödyntää jo massadataa, mutta älykkään automaation ja robotiikan osalta ollaan vielä alkumetreillä lukuun ottamatta perinteistä teollisuusautomaatiota ja palvelurobotiikan ja ohjelmistoautomaation edelläkävijäyrityksiä. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja niiden huomiointi rekrytoinneissa haastaa yrityksiä.

Suurin osaamisvaje kohdistuu mm. datatieteilijöihin, robotiikan ohjelmisto-osaajiin ja pilviteknologioiden osaajiin. Yrityksissä tarvitaan erityisesti moniosaajia, joilla on vahvaa menetelmä- tai teknologiaosaamista omalta alalta ja osaamista joltain sovellusalueelta sekä moniammatillisia tiimejä.

Yksi ratkaisu liiketoiminnan kehittämiseen on, että osaajia tarvitsevat yritykset jakavat omistamaansa dataa ja laitteitaan hackathonien, oppilaitosten tai jopa toisten yritysten käyttöön siten, että moniammatilliset tiimit tuottavat palvelu- ja tuoteideoita, ohjelmia tai robotteja. Hackathonissa osaamista voi testata ennen rekrytointia tai liiketoimintayhteistyön aloittamista.

Suomen nousu massadatan hyödyntämisen ja robotiikan kehityksen kärkimaaksi edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja määrätietoisia toimia mm. tutkimus- ja innovaatiorahoituksen suuntaamisessa, liiketoimintaekosysteemien kehittymistä tukevissa verkostoissa ja osaamiskeskittymissä sekä kokeiluympäristöjen ja kokeilujen toteuttamisessa.

Verkostoituminen ja tutustuminen automaation, robotiikan ja keinoälyn mahdollisuuksiin ja oikeisiin robotteihin on mahdollista robottiviikoilla 21.–27.11.

Kokemuksia massadatan, omadatan sekä älykkään robotiikan ja automaation osaamistarpeista ja –tarjonnasta (LVM:n julkaisuja 13/2016)

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa

Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta

Suomi edelläkävijäksi merisektorin automaatiokokeilussa

Robottiviikko

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuspäällikkö.

lainsäädäntö, liikenne, norminpurku, yleinen

Ajokorttikoulutus uuteen kuosiin

Sabina_Lindstrom_001_141x184px
Sabina Lindström, yksikön johtaja (kuva: LVM)

Ajokorttikoulutuksen uudistus on käynnistynyt. Arviomuistio uudistuksesta on lähetetty laajalle sidosryhmäjoukolle lausunnolle. Arviomuistioon on koottu kuljettajakoulutusuudistuksen lähtökohtia ja tavoitteita sekä erotettu kansallinen ajokortteihin liittyvä lisäsääntely, eli ns. ”suomilisät”. Muistioon ei ole sisällytetty varsinaisia ehdotuksia tai toteutusvaihtoehtoja, koska valmistelu halutaan käynnistää puhtaalta pöydältä.

Kuljettajakoulutus on moniulotteinen ja melko monimutkainen kokonaisuus, jota nyt on tarkoitus penkoa perinpohjaisesti läpi. Uudistus tulee koskemaan henkilöauton ja alempien luokkien kuljettajakoulutusta, ei kuitenkaan kuorma- ja linja-autokuljettajakoulutusta, joita tullaan arvioimaan liikennekaaren kakkosvaiheessa.

Ajokorttiasiat ovat ymmärrettävästi kansalaisia laajasti kiinnostavia ja niistä tulee paljon palautetta ministeriöön. Tästä syystä lakimuutosta tullaan valmistelemaan mahdollisimman osallistavasti, avoimesti ja laajasti sidosryhmiä kuullen.

Nykyään on onneksi olemassa moderneja työkaluja, joiden avulla saamme myös kaikkein tärkeimpien asianomaisten äänen kuuluville, eli loppukäyttäjien. Tästä on saatu hyvää kokemusta aiemmin, ja toivomme saavamme laajasti näkemyksiä ja rakentavia kehittämisehdotuksia valmistelun pohjaksi.

Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja joustavoittaa ajokortin suoritusjärjestelmää ja edistää digitalisaation käyttöä ajokortin suorittamisessa.

Tavoitteena on siirtyä nykyisestä tiukasti säädellyn määrämuotoisen opetuksen sijaan malliin, jossa painotetaan tutkintoa. Tällä haluamme mahdollistaa uusien opetus- ja oppimismenetelmien käyttöönottoa, mikä puolestaan mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden paremman huomioon ottamisen.

Myös tarvetta auton ajokortin vaiheittaisesta suorittamisesta arvioidaan uudelleen, ja mahdollisuutta valvottuun ajoharjoitteluun oltaisiin lisäämässä. Lyhyesti sanottuna uudistuksella haetaan järjestelmään joustavuutta, monipuolisuutta ja selkeyttä. Uudistuksella pyritään vaikuttamaan myös ajokortin hintaan, koska nykymallissa suurin osa hinnasta muodostuu opetuskustannuksista.

Meiltä virkamiehiltä on peräänkuulutettu rohkeita esityksiä, jotka katsovat eteenpäin enemmän kuin suojelevat vanhaa. Tämä toimii ohjenuorana myös kyseisen uudistuksen suhteen. Haastan sidosryhmiä ja muitakin aiheesta kiinnostuneita samaa ohjetta noudattaen esittämään näkemyksiään ja kehittämisehdotuksiaan.

Kirjoittaja on Palveluosaston peruspalveluyksikön johtaja.

LVM:n tiedote 19.10.2016

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka

Lupa tarvitaan jatkossakin

Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)
Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)

Liikennekaarella varmistetaan se, että asiakkailla on käytössään laadukkaat liikennepalvelut.  Lain peruslähtökohtana on se, että erilaisten liiketoimintamallien kehittämisestä tehdään mahdollista.

Julkisuudessa on esiintynyt osin harhaanjohtavaa tietoa taksiliikenteen luvanvaraisuudesta.  Lakiehdotuksen mukaan kaikkeen taksitoimintaan tarvitaan jatkossakin luvat: toimijakohtainen taksiliikennelupa ja kuljettajakohtainen ajolupa.  Myös henkilö- ja tavaraliikenneluvalla voi harjoittaa taksiliikennettä, jos kuljettajalla on taksinkuljettajan ajolupa ja taksiliikennettä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämän taksiliikenneluvan vaatimuksena on aina soveltuvaan liikennevälineeseen oikeuttava, vähintään vuotta aikaisemmin suoritettu B-luokan ajokortti, riittävä terveys sekä rikostaustan tarkistus.

Liikennekaaressa tavoitellaan teknologianeutraalisuutta, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden ja toimintamallien käyttöönoton.  Kaikkea taksitoimintaa koskisi lain myötä vaatimus siitä, että jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen, niin ajoneuvossa on oltava taksamittari tai järjestelmä, jolla saavutetaan taksamittaria vastaava mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso.

Taksiliikennettä saa jatkossa harjoittaa muullakin kuin henkilöautolla. Näin yritykset voivat kehittää asiakastarpeisiin vastaavia liiketoimintamalleja ja yhdistellä kuljetuksia. Viranomaisten ei ole syytä turhaan rajoittaa taksiliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja. Kysyntä, ajoneuvon soveltuvuus ja kustannustehokkuus ratkaisevat sen, minkälaista kalustoa taksiliikenteessä tulevaisuudessa käytetään – kysyntä ratkaiskoon myös mopoautojen käytön!

Taksiliikenneluvanhaltija vastaa siitä, että jokaisella kuljettajalla on kuhunkin palvelutilanteeseen riittävä vuorovaikutus-  ja kielitaito sekä kyky avustaa erityisryhmiä. Yritys voi näin suunnata palvelunsa tietylle kohderyhmälle joustavammin. Luvanhaltija vastaa siitä, että palvelu täyttää vaatimukset. Valvovana viranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Kuluttaja-asiamies valvoo säännösten noudattamista kuluttajansuojan kannalta.

Kirjoittaja on liikenne -ja viestintäministeriön palveluosaston osastopäällikkö.

 

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Liikennekaari tukee yrittämistä, uutta ja vanhaa

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Voisiko liikennealan yrittäjäksi päästä nykyistä helpommin? Onko mahdollista helpottaa liikennejärjestelmän eri osien yhteen toimivuutta? Helpottaako liikenteen digitalisaatio maaseudun tilannetta?

Kaikkiin näihin kysymyksiin on selkeä vastaus: kyllä. Liikennekaari-uudistuksen tavoitteena on nimenomaan lisätä valinnan mahdollisuuksia. Ei vain liikennepalvelujen käyttäjien, vaan alan yrittäjien valinnan mahdollisuuksia. Tarkoituksena on, että yritykset voivat tarjota laajasti erilaisia kuljetuspalveluja. Niillä olisi vapaus valita toimintatapansa, kilpailuvalttinsa ja kalustonsa. Miksi yhteiskunnan pitäisi ne tarkasti määritellä?

Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset innovaatiot ja aivan uudenlaista yrittäjyyttä liikenteen alalle. Uudenlaisella ajattelulla on valtavasti kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Me voimme saada uusia investointeja ja uusia työpaikkoja, jos vain rohkeasti lähdemme uudistamaan liikenteen palveluja. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan yritykset odottavat liikenteen digitalisaatiosta liikevaihtoonsa jopa 87 prosentin kasvua.

Haluamme kasvattaa olemassa olevaa liikennepalvelusektoria, ei jakaa sitä uudelleen. Perinteisiä liikenteen palveluja tarvitaan tulevaisuudessakin. Liikennekaari helpottaa myös nykyisten toimijoiden elämää kun sääntely kevenee ja hallinnollinen taakka pienenee. Tämä vähentää myös yritysten kustannuksia. Sääntelyä keventämällä varmistamme tarjonnan ja palvelujen saatavuuden erityisesti maaseudulla.

On kuitenkin selvää, että sääntelyä tarvitaan varmistamaan liikenteen palvelujen turvallisuus. On myös huolehdittava, että yritysten välinen kilpailu säilyy reiluna sekä yritysten että asiakkaitten näkökulmasta. Kun nämä perusedellytykset täyttyvät, yrityksillä on täysi vapaus vastata asiakastarpeisiin parhaaksi katsomallaan tavalla.

Liikennekaari edistää kilpailun tasapuolisuutta henkilöliikennemarkkinoilla. Se madaltaa taksi-, joukko- ja tavaraliikenteen rajoja. Kannustan liikennealaa rohkeasti uudistumaan ja etsimään yhteistyön mahdollisuuksia. Näkemään ne mahdollisuudet, jotka syntyvät kun yhdistetään liikenteen palveluja yli perinteisten raja-aitojen ja jopa muihin sektoreihin.

hallitusohjelma, liikenne, norminpurku, yleinen

Yksityistielaki tehdään yhdessä

Kaisa Kuukasjarvi
Kaisa Kuukasjärvi

Muistatko milloin viimeksi ajoit yksityistiellä? Todennäköisesti ihan äskettäin, sillä noin 40% Suomen loma-asunnoista sijaitsee yksityisteiden varrella. Yksityisteiden varrella asuu myös vakituisesti noin puoli miljoonaa ihmistä.

Parhaillaan käynnissä oleva yksityistielain kokonaisuudistus koskettaa siis merkittävää osaa suomalaisista. Uudistustyötä tehdään yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa, mutta tärkeimmässä roolissa ovat teiden käyttäjät, joilta kerättiin alkukesästä kokemuksia ja näkemyksiä Ota kantaa –sivujen kautta.

Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia, joita valmistelutyössä nyt hyödynnetään. Vastauksissa lakiuudistusta pidettiin pääsääntöisesti hyvänä asiana, mutta muistutettiin myös, että vanha laki on tehtävänsä täyttänyt; siinä on erittäin paljon hyvää ja käyttökelpoista materiaalia, jota voidaan käyttää myös uudessa laissa.

Muutostarpeita yksityistielakiin aiheuttavat lähinnä maaseudun väestö- ja ikärakenteen muutos sekä lain ikä, sillä se on aikoinaan vuonna 1963 säädetty hyvin erilaiseen toimintaympäristöön. Vuosien saatossa tehdyt useat osauudistukset ovat tehneet tuhojaan lain yhtenäiselle rakenteelle. Myös uusia, kestävämpiä rahoitustapoja pohditaan kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Käynnissä oleva maakuntauudistus tuo oman mausteensa lakiuudistukseen, sillä yksityisteiden valtionavustuksien myöntäminen on siirtymässä maakuntiin. Hallitusohjelman hengessä sääntelyä on tarkoitus keventää ja samalla mahdollistaa erilaisia toimintamuotoja ja -tapoja yksityisten teiden pitoon.

Myös tiemaksuihin ja käyttömaksuihin liittyvää kokonaisuutta pohditaan lakiuudistuksen yhteydessä laajasti. Saaduissa vastauksissa peräänkuulutettiin yksityisteiden käyttäjien ja hyötyjien ensisijaista vastuuta yksityisteiden rahoituksesta. Kyselyn vastauksista nousi myös voimakkaasti esiin kritiikki kuntien tielautakuntien tämänhetkistä roolia kohtaan. Tielautakuntien tehtävät siirtynevätkin kokonaisuudistuksen yhteydessä toisille tahoille, suurelta osin Maanmittauslaitokselle.

Yksi palaute nousi Ota kantaa -kyselystä esiin kuitenkin ylitse muiden: uudesta yksityistielaista halutaan selkeä ja helppolukuinen, jotta tietoa etsivä maallikkokin löytää etsimänsä sujuvasti ja kattavasti. Tähän toiveeseen vastaamme mielellämme. Tärkein tavoitteemme on kirjoittaa looginen ja selkeä yksityistielaki, joka antaa hyvät edellytykset yksityistieverkoston kehittämiselle ja ylläpidolle.

Kaisa Kuukasjärvi

Kirjoittaja on yksityistielakia valmisteleva ylitarkastaja verkko-osaston toimintavarmuusyksikössä

Ota kantaa -kysely yksityistielain uudistuksesta

Yksityistielain kokonaisuudistus LVM.fi:ssä (asia: LVM082:00/2015)

Yhteenveto kyselyn vastauksista

Kaikki vastaukset

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, yleinen

Ihminen data-avaruudessa

Taru Rastas (2)
Taru Rastas 

Datauniversumi laajenee kiihtyvällä vauhdilla esimerkiksi mobiililaitteista ja sovelluksista kertyvästä datasta. Tuotamme digijalanjälkeä myös tilanteissa, joissa emme tunnista datan keruuta. Kilpailu data-avaruuden kiintotähden paikasta – esimerkiksi Googlen liiketoimintamalli – perustuu datan myyntiin. Erityisesti henkilötiedon arvo on nousussa.

Entä jos voisin itse päättää, miten tarjoan datani niille palveluille, joihin luotan? Palvelujen kirjo ja laatu voi kasvaa, kun dataa yhdistellään uusilla tavoilla. Esimerkiksi aktiivisuusmittarini dataa liitettäisiin terveystietoihini, ostoskäyttäytymiseeni, liikkumishistoriaani, vertaiseni terveysdataan tai rikastettaisiin datalla ilmanlaadusta lenkkipolun valinnaksi. On aika, että yksilö määrittää itse datansa käyttökohteita.

Itsesuojeluvaisto on tarpeellinen ominaisuus myös datan aikakaudella. Homo Laiscimuksen tulisi myös käyttää tietosuojaan kehitettyjä ratkaisuja. Esimerkiksi MyGeoTrust-hankkeen työkalut auttavat yksityisyyden säätämistä erilaisissa palveluissa sopivalle tasolle.

Haluamme lisätä ja tehdä muutosta tapaan, jolla dataa hyödynnetään liiketoiminnassa. Tämä vaatii osaamista, pelisääntöjä ja toimijoita, joilla on kyky hallita toisten puolesta henkilötietoa. Samoin tarvitaan yhteistyötä, jotta yhteen toimivia ratkaisuja datan käyttöön voi syntyä.

Hallituksen kärkihankkeessa kehitämme ihmiskeskeistä datan hallintaa yritysten, tutkimuksen ja hallinnon kesken MyData-allianssina. Hallitus linjasi toukokuussa periaatepäätöksessä toimet, joilla luodaan edellytyksiä omadatan käyttöön tarkoituksenmukaisella tavalla.

Visiona on dataympäristö, jonka kirkkaimpana tähtenä ovat ihmisten tarpeet. Luomme olosuhteita, joissa yksilölliset palvelut ja liiketoiminta voivat kasvaa. Datatalouden tasapainossa on äärettömästi tekijöitä ja niiden riippuvuuksia ratkottavana. Tarvitsemme luottamusta, liiketoimintamalleja, kokeilua, sääntelyn arviointia ja resursseja.

Tarvitsemme siten toimintamalleja, joiden avulla data liikkuu henkilön suostumuksella palveluiksi. Meille etua tuo se, että dominanttien yritysten maakeskeistä kuvaa ei ole laajasti haastettu uusilla ratkaisuilla. Pienenä aurinkokuntana pystymme kehittämään toimivia käytäntöjä.

Yhteiskehittelyllä pääsemme eteenpäin. Elo-syyskuun vaihteessa kokoonnumme Helsinkiin kansainväliseen MyData2016-konferenssiin keskustelemaan ja ideoimaan aiheesta.

Tervetuloa rakentamaan maailmankuvaa, jossa ihminen aurinkona voi kiitää data-avaruudessa palveluplaneetat mukanaan.

Taru Rastas

Kirjoittaja on viestintäneuvos tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä.

MyData2016-kongressi Helsingissä 31.8.-2.9.2016

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS DATAN HYÖDYNTÄMISESTÄ LIIKETOIMINNASSA