yleinen

Tiesitkö tämän datasta?

Liikenteen turvallisuus- ja automatisaatio -yksikön johtaja Kirsi Miettinen (kuva LVM)
Kirsi Miettinen (kuva LVM)

Tieto, tietosuoja, data, avoin data, henkilötieto, mydata, massadata… Kauhea soppa näidenkin eri nimikkeiden kanssa, ja mistä ihmeestä kukaan voi tietää, mitä milläkin oikeastaan tarkoitetaan?

Tieto on jo nykyään palveluiden perusraaka-ainetta, ja monet yritykset käsittelevät suuria tietomääriä tarjotessaan ja kehittäessään palveluitaan. Yksilön kannalta kiinnostavaa on hänen henkilötietojensa käsittely. Tästä on monesti ollut vaikeaa saada kokonaiskuvaa, vaikka henkilötietojen käsittelylle onkin olemassa EU-oikeudesta peräisin olevat tarkat pelisäännöt. Kaikessa tietojen käsittelyssä ei kuitenkaan ole kyse henkilötiedoista.

Henkilötiedolla tarkoitetaan varsin sananmukaisesti sellaista tietoa, joka on yhdistettävissä tiettyyn henkilöön. Tyypillisiä henkilötietoja ovat vaikkapa syntymäaika, osoite ja auton rekisterinumero.

Henkilötiedon käsittely terminä kattaa kaiken henkilötiedolle tehtävät toimenpiteet keräämisestä luovuttamiseen. Pääsääntö on, että henkilötietoa saa käsitellä henkilön oman suostumuksen, sopimuksen tai lailla säädetyn käsittelyoikeuden nojalla.

Henkilötieto voidaan anonymisoida, jolloin poistetaan mahdollisuus yhdistää tieto tiettyyn henkilöön. Tällöin tiedon käsittely muuttuu vapaammaksi. Tulevaisuudessa esimerkiksi ajoneuvot keräävät paljon tietoa, joka liittyy mm. sääolosuhteisiin, liikenteen sujuvuuteen ja tiestön kuntoon. Tällaisella tiedolla on paljon käyttöä ilman, että tarvitsisi tietää, mitkä ajoneuvot tietoa ovat keränneet.

Tietosuoja tarkoittaa ensiksikin henkilötietojen suojaamista ja niitä käytännön toimenpiteitä, joita henkilötietoja käsittelevän on tietojen suojaamiseksi tehtävä, ja toiseksi sitä lainsäädäntöä, jota tällöin on noudatettava. Tietosuojalla voidaan myös viitata henkilön oikeuksiin omien tietojensa suhteen, muun muassa rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastusoikeuteen.

Tätä pidemmälle mennään niin sanotussa omadata- eli mydata-ajattelussa, jossa pyritään muuttamaan henkilötietojen käsittelyn painopiste nimenomaan yksilökeskeiseksi. Omadatan avulla pyritään mahdollistamaan tietojen laajempi hyödyntäminen niin, että päätösvalta tietojen käytöstä on lopulta aina ihmisellä itsellään.

Suomi on johtavia maita omadata-ajattelussa , joka on vähitellen saamassa jalansijaa myös muualla Euroopassa ja kansainvälisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö on tuottanut vuonna 2014 aiheesta julkaisun ”Johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen”.

Massadatalla (big data) tarkoitetaan yksinkertaistaen suurten tietomassojen käsittelyä. Massadatassa voi olla kyse henkilötietojen käsittelystä, tai sitten ei. Massadataa hyödynnetään esimerkiksi markkina- ja asiakasanalyyseissa, markkinoinnissa, uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä ja vanhojen parantamisessa.

Nimensä mukaisesti kyse on datasta massana, jolloin tietoa käsittelevä organisaatio ei ole kiinnostunut yksittäisten henkilöiden tiedoista. Jos anonymisoimattomia henkilötietoja kuitenkin käsitellään, huomioon on otettava tietosuojan vaatimukset.

Avoimella tiedolla tarkoitetaan sellaisia internetin kautta saatavia tietoja, joita voidaan vapaasti käyttää, muokata ja jakaa eteenpäin. Suomessa on tehty aktiivisesti töitä etenkin julkisen sektorin hallussa olevien tietovarantojen avaamiseksi avoimena data.

Liikenne- ja viestintäministeriön sektori on tässä hyvin kunnostautunut. Ministeriö on hiljattain julkaissut selvityksen hallinnonalansa datan avaamisesta ja hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja päätöksenteossa (1/2017).

Hallinnonalan avoin data koskee muun muassa liikenne- ja olosuhdetietoa, liikenneverkkoa sekä säähän ja ilmastoon liittyvää tietoa. Julkisen sektorin avoimessa tiedossa ei ole kysymys yksittäisiin henkilöihin liittyvistä tiedoista tai salassa pidettävistä tiedoista.

Kirsi Miettinen

Kirjoittaja on lainsäädäntöneuvos liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikössä

 

 

yleinen

Avoin data tehokäyttöön

Anne Miettinen
Anne Miettinen, tutkimuspäällikkö (kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valtavat avoimen tiedon reservit, jotka vain odottavat niiden hyödyntämistä liiketoiminnassa. Katalogi koko hallinnonalan avatusta datasta sekä tiedot vielä avattavista ja käyttörajoitteisesta aineistosta on nyt koottu ensimmäistä kertaa yhteen.

Ilmatieteen laitos, Liikennevirasto, Trafi ja Viestintävirasto ovat avanneet laajasti ja pitkäjänteisesti tietovarantojaan yleiseen käyttöön säähavainnoista valtakunnalliseen tie- ja katuverkon tietojärjestelmään sekä kulkuneuvojen teknisistä tiedoista verkkotunnusrekisteriin. Datan lisäksi on avattu myös rajapintoja ja lähdekoodia.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan avointa dataa on jo käytetty liiketoiminnassa liikenne-, viestintä- ja olosuhdepalveluissa, mutta toistaiseksi vain murto-osa datan arvosta on hyödynnetty. Mahdollisuuksia olisi monin verroin enemmän, sillä avoimen datan käyttökohteita on eri toimialoilla valtavasti.

Entistä monipuolisemman, reaaliaikaisemman ja laadukkaamman avoimen datan tulisi olla helposti hyödynnettävissä, jotta se tukisi hallitusohjelman strategisia tavoitteita kuten liikenteen kehitystä palveluna (MaaS), robotiikan ja automaation lisäämistä – mutta myös ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta, toimintavarmuutta ja väyläomaisuuden hallintaa.

Liiketoiminnan ja uusien palvelujen kannalta tärkeää on kuitenkin myös se, että yritykset avaisivat dataansa ja rajapintojaan. Esimerkiksi liikennekaaressa vaatimus datan avaamiseen ei koske ainoastaan julkista sektoria vaan myös yksityisen sektorin julkisluonteista dataa sekä lippu- ja maksujärjestelmien rajapintojen avaamista. Parhaillaan käynnissä olevassa liikennekaaren toisessa vaiheessa tarkoituksena on myös parantaa liikennetiedon hyödyntämistä eri käyttötarkoituksiin.

Datapolitiikan laajentamiseen sisältyy suuria mahdollisuuksia ja haasteita. Millä keinoilla erityyppisten toimijoiden dataa voidaan yhdistää? Millaisessa roolissa viranomaiset ja markkinaehtoiset toimijat olisivat tiedon kerääjinä, hallinnoijina ja luovuttajina? Millaisia palvelualustoja käytettäisiin? Tulisiko avoimella datalla olla palvelutasovaatimukset?

Nyt kun valtaosa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan avattavissa olevasta datasta on avattu, tulemme jatkossa kiinnittämään yhä enemmän huomiota sen laatuun, helppokäyttöisyyteen ja markkinointiin. Avoin data ei yksin tee autuaaksi vaan sen arvo syntyy sen hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja päätöksenteossa kaikkialla yhteiskunnassa.

Tässä meillä kaikilla on vielä paljon tehtävää ja saavutettavaa. Siksi yrittäjien, kaupunkien ja koodareiden kannattaa panostaa liikenne- ja viestintätietoa hyödyntävään konkreettiseen yhteiskehittämiseen ja pilotteihin sekä data-analytiikkaa hyödyntäviin kokeiluihin.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuspäällikkö

Verkkouutinen: Datan avaaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa etenee

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan datan avaaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa ja päätöksenteossa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 1/2017

Avoin data –raporttia ja liikenne- ja viestintäministeriön avointa dataa esitellään Liikennelabra-tilaisuudessa 24.1. klo 13-16.15. Tilaisuus on jo täynnä, mutta sitä voi seurata verkkolähetyksenä.

yleinen

Liikennesektorin päästövähennyksissä otetaan kaikki keinot käyttöön

anneberner-141x188
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Energia- ja ilmastostrategiassa linjattu liikenteen päästövähennystavoite on kunnianhimoinen. Liikenteessä tavoitellaan noin 3,6 miljoonan tonnin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä koko Suomelle ehdotetusta, noin 6 miljoonan tonnin tavoitteesta liikennesektori vastaa siis yli puolesta.

Liikennesektorilla tavoite ei toteudu yksittäisillä toimilla, vaan käyttöön on otettava kaikki keinot. Tarvitaan järjestelmätason muutoksia, energiatehokkuuden parantamista sekä uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä.

Ennen kaikkea tarvitaan ajattelu- ja toimintatavan muuttumista. Liikenteen päättäjien, ammattilaisten ja käyttäjien on uskallettava katsoa liikennettä rohkeasti uudesta näkökulmasta.

Nykyisestä itsepalvelumarkkinasta ollaan siirtymässä uudenlaisille liikenteen palvelumarkkinoille. Tietorajapintoja avaamalla ja olemassa olevia resursseja jakamalla syntyy uusia liikenteen palvelumuotoja. Näiden avulla on mahdollista vähentää henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrää ja yhdessä kaupunkien toimenpiteiden kanssa jopa pysäyttää henkilöautosuoritteen kasvu kaupunkiseuduilla. Tässä välineitä ovat liikennekaari ja liikennesuunnittelu.

Ajoneuvojen energiatehokkuutta on parannettava monin tavoin. Teknologinen kehitys ja uusiin teknologioihin siirtyminen ovat keskeisiä keinoja. Suomessa esimerkiksi autokannan uusiutumista on huomattavasti nopeutettava. Parhaillaan on selvitettävänä miten esimerkiksi vähäpäästöisten autojen hankintaan kohdistuvaa verotusta on mahdollista keventää.

Valtio tulee myös huolehtimaan siitä, että uutta vähäpäästöistä teknologiaa käyttävä autokanta saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle. Kun markkinoilla riittää asiakkaita, myös uusien polttoaineiden, kuten kaasun ja vedyn jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatima latauspisteverkko voi rakentua pääosin markkinaehtoisesti.

Kunnianhimoisena tavoitteenamme on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Päästövähennyksiin pyritään yhteistyössä muiden EU-maiden sekä pohjoismaiden kanssa. Osallistumme EU-tasolla keskeisten raja-arvojen ja lainsäädännön valmisteluun ja huolehdimme myös biopolttoaineiden markkinoiden jatkuvuudesta koko EU:ssa.

Tehtävälista on pitkä, mutta meillä on onneksi jo rohkaisevia tuloksia. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet vuodesta 2008 asti, vuosina 2013-2014 ne vähenivät yli miljoona tonnia.

Päästövähennystoimenpiteet ovat Suomelle mahdollisuuksia, eivät uhkia. Voimme olla edelläkävijöitä, jotka tunnistavat liiketoimintamahdollisuudet, parantavat kaupunkiympäristöä ja torjuvat ilmastonmuutosta. Siihen mahdollisuuteen on nyt uskallettava tarttua.

Ministeri Bernerin esitys 24.11.2016: Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 24.11.2016: Strategia linjaa energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin

automatisaatio, digitalisaatio, yleinen

Kohti tietoliiketoimintaa – mistä osaajat?

Anne Miettinen
Anne Miettinen, tutkimuspäällikkö (kuva: LVM)

Pärjätäkseen kilpailussa jokaisen yrityksen pitää olla tavallaan data-analyysiyritys. Pitää osata yhdistellä ja analysoida tietoja liiketoimintaympäristöstä ja asiakkaista sekä kehittää ja tarjota palveluja ja tuotteita yhä runsaamman ja reaaliaikaisemman datan pohjalta asiakkaiden oikeuksia kunnioittaen. Kilpailluilla markkinoilla pitää osata hyödyntää älykästä automatiikkaa ja robotiikkaa niin, että tuottavuus lisääntyy, tietotyö ja fyysinen työ helpottuvat. Palvelujen ja tuotteiden on toimittava laadukkaasti, eettisesti ja turvallisesti.

Osa nykyisistä työtehtävistä muuttuu tai jopa häviää kun tulevaisuudessa dataa, automaatiota ja robotisaatiota hyödynnetään tehokkaasti. Toisaalta työvoiman kysyntä voi kasvaa kun uudenlaisia, suomalaiseen osaamiseen pohjautuvia tuotteita ja palveluita saadaan markkinoille.

Suomessa on huippuosaamista mm. data-analyysissa ja keinoälyssä, mutta myös sovellusaloilla kuten lääketieteessä, biotieteissä, liikenteessä ja energia-alalla. Tulevaisuuden tarpeiden kannalta sisällöllisesti ja määrällisesti oikein suunnattu ja riittävä koulutustarpeiden ennakointi ja erityisesti koulutuksen nopea uudelleensuuntaaminen on välttämätöntä, jotta osaaminen mahdollistaisi kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen ja uudet digitaaliset toimintamallit.

Nykyiseen satunnaiseen ja hajanaiseen täydennyskoulutukseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä sen tarve kasvaa koko ajan. Kehittämistä on myös yritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien ymmärtämisessä sekä investointihalukkuudessa uuteen liiketoimintaan.

Suomessa suurten tietoaineistojen, ns. massadatan (big datan) hyödyntäminen liiketoiminnassa on vahvistumassa. Noin neljännes suomalaisista yrityksistä hyödyntää jo massadataa, mutta älykkään automaation ja robotiikan osalta ollaan vielä alkumetreillä lukuun ottamatta perinteistä teollisuusautomaatiota ja palvelurobotiikan ja ohjelmistoautomaation edelläkävijäyrityksiä. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja niiden huomiointi rekrytoinneissa haastaa yrityksiä.

Suurin osaamisvaje kohdistuu mm. datatieteilijöihin, robotiikan ohjelmisto-osaajiin ja pilviteknologioiden osaajiin. Yrityksissä tarvitaan erityisesti moniosaajia, joilla on vahvaa menetelmä- tai teknologiaosaamista omalta alalta ja osaamista joltain sovellusalueelta sekä moniammatillisia tiimejä.

Yksi ratkaisu liiketoiminnan kehittämiseen on, että osaajia tarvitsevat yritykset jakavat omistamaansa dataa ja laitteitaan hackathonien, oppilaitosten tai jopa toisten yritysten käyttöön siten, että moniammatilliset tiimit tuottavat palvelu- ja tuoteideoita, ohjelmia tai robotteja. Hackathonissa osaamista voi testata ennen rekrytointia tai liiketoimintayhteistyön aloittamista.

Suomen nousu massadatan hyödyntämisen ja robotiikan kehityksen kärkimaaksi edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja määrätietoisia toimia mm. tutkimus- ja innovaatiorahoituksen suuntaamisessa, liiketoimintaekosysteemien kehittymistä tukevissa verkostoissa ja osaamiskeskittymissä sekä kokeiluympäristöjen ja kokeilujen toteuttamisessa.

Verkostoituminen ja tutustuminen automaation, robotiikan ja keinoälyn mahdollisuuksiin ja oikeisiin robotteihin on mahdollista robottiviikoilla 21.–27.11.

Kokemuksia massadatan, omadatan sekä älykkään robotiikan ja automaation osaamistarpeista ja –tarjonnasta (LVM:n julkaisuja 13/2016)

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa

Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta

Suomi edelläkävijäksi merisektorin automaatiokokeilussa

Robottiviikko

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuspäällikkö.

lainsäädäntö, liikenne, norminpurku, yleinen

Ajokorttikoulutus uuteen kuosiin

Sabina_Lindstrom_001_141x184px
Sabina Lindström, yksikön johtaja (kuva: LVM)

Ajokorttikoulutuksen uudistus on käynnistynyt. Arviomuistio uudistuksesta on lähetetty laajalle sidosryhmäjoukolle lausunnolle. Arviomuistioon on koottu kuljettajakoulutusuudistuksen lähtökohtia ja tavoitteita sekä erotettu kansallinen ajokortteihin liittyvä lisäsääntely, eli ns. ”suomilisät”. Muistioon ei ole sisällytetty varsinaisia ehdotuksia tai toteutusvaihtoehtoja, koska valmistelu halutaan käynnistää puhtaalta pöydältä.

Kuljettajakoulutus on moniulotteinen ja melko monimutkainen kokonaisuus, jota nyt on tarkoitus penkoa perinpohjaisesti läpi. Uudistus tulee koskemaan henkilöauton ja alempien luokkien kuljettajakoulutusta, ei kuitenkaan kuorma- ja linja-autokuljettajakoulutusta, joita tullaan arvioimaan liikennekaaren kakkosvaiheessa.

Ajokorttiasiat ovat ymmärrettävästi kansalaisia laajasti kiinnostavia ja niistä tulee paljon palautetta ministeriöön. Tästä syystä lakimuutosta tullaan valmistelemaan mahdollisimman osallistavasti, avoimesti ja laajasti sidosryhmiä kuullen.

Nykyään on onneksi olemassa moderneja työkaluja, joiden avulla saamme myös kaikkein tärkeimpien asianomaisten äänen kuuluville, eli loppukäyttäjien. Tästä on saatu hyvää kokemusta aiemmin, ja toivomme saavamme laajasti näkemyksiä ja rakentavia kehittämisehdotuksia valmistelun pohjaksi.

Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja joustavoittaa ajokortin suoritusjärjestelmää ja edistää digitalisaation käyttöä ajokortin suorittamisessa.

Tavoitteena on siirtyä nykyisestä tiukasti säädellyn määrämuotoisen opetuksen sijaan malliin, jossa painotetaan tutkintoa. Tällä haluamme mahdollistaa uusien opetus- ja oppimismenetelmien käyttöönottoa, mikä puolestaan mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden paremman huomioon ottamisen.

Myös tarvetta auton ajokortin vaiheittaisesta suorittamisesta arvioidaan uudelleen, ja mahdollisuutta valvottuun ajoharjoitteluun oltaisiin lisäämässä. Lyhyesti sanottuna uudistuksella haetaan järjestelmään joustavuutta, monipuolisuutta ja selkeyttä. Uudistuksella pyritään vaikuttamaan myös ajokortin hintaan, koska nykymallissa suurin osa hinnasta muodostuu opetuskustannuksista.

Meiltä virkamiehiltä on peräänkuulutettu rohkeita esityksiä, jotka katsovat eteenpäin enemmän kuin suojelevat vanhaa. Tämä toimii ohjenuorana myös kyseisen uudistuksen suhteen. Haastan sidosryhmiä ja muitakin aiheesta kiinnostuneita samaa ohjetta noudattaen esittämään näkemyksiään ja kehittämisehdotuksiaan.

Kirjoittaja on Palveluosaston peruspalveluyksikön johtaja.

LVM:n tiedote 19.10.2016

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka

Lupa tarvitaan jatkossakin

Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)
Olli-Pekka Rantala, osastopäällikkö (kuva: LVM)

Liikennekaarella varmistetaan se, että asiakkailla on käytössään laadukkaat liikennepalvelut.  Lain peruslähtökohtana on se, että erilaisten liiketoimintamallien kehittämisestä tehdään mahdollista.

Julkisuudessa on esiintynyt osin harhaanjohtavaa tietoa taksiliikenteen luvanvaraisuudesta.  Lakiehdotuksen mukaan kaikkeen taksitoimintaan tarvitaan jatkossakin luvat: toimijakohtainen taksiliikennelupa ja kuljettajakohtainen ajolupa.  Myös henkilö- ja tavaraliikenneluvalla voi harjoittaa taksiliikennettä, jos kuljettajalla on taksinkuljettajan ajolupa ja taksiliikennettä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämän taksiliikenneluvan vaatimuksena on aina soveltuvaan liikennevälineeseen oikeuttava, vähintään vuotta aikaisemmin suoritettu B-luokan ajokortti, riittävä terveys sekä rikostaustan tarkistus.

Liikennekaaressa tavoitellaan teknologianeutraalisuutta, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden ja toimintamallien käyttöönoton.  Kaikkea taksitoimintaa koskisi lain myötä vaatimus siitä, että jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen, niin ajoneuvossa on oltava taksamittari tai järjestelmä, jolla saavutetaan taksamittaria vastaava mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso.

Taksiliikennettä saa jatkossa harjoittaa muullakin kuin henkilöautolla. Näin yritykset voivat kehittää asiakastarpeisiin vastaavia liiketoimintamalleja ja yhdistellä kuljetuksia. Viranomaisten ei ole syytä turhaan rajoittaa taksiliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja. Kysyntä, ajoneuvon soveltuvuus ja kustannustehokkuus ratkaisevat sen, minkälaista kalustoa taksiliikenteessä tulevaisuudessa käytetään – kysyntä ratkaiskoon myös mopoautojen käytön!

Taksiliikenneluvanhaltija vastaa siitä, että jokaisella kuljettajalla on kuhunkin palvelutilanteeseen riittävä vuorovaikutus-  ja kielitaito sekä kyky avustaa erityisryhmiä. Yritys voi näin suunnata palvelunsa tietylle kohderyhmälle joustavammin. Luvanhaltija vastaa siitä, että palvelu täyttää vaatimukset. Valvovana viranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Kuluttaja-asiamies valvoo säännösten noudattamista kuluttajansuojan kannalta.

Kirjoittaja on liikenne -ja viestintäministeriön palveluosaston osastopäällikkö.

 

digitalisaatio, hallitusohjelma, lainsäädäntö, liikenne, liikenne palveluna, liikennepolitiikka, norminpurku

Liikennekaari tukee yrittämistä, uutta ja vanhaa

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Voisiko liikennealan yrittäjäksi päästä nykyistä helpommin? Onko mahdollista helpottaa liikennejärjestelmän eri osien yhteen toimivuutta? Helpottaako liikenteen digitalisaatio maaseudun tilannetta?

Kaikkiin näihin kysymyksiin on selkeä vastaus: kyllä. Liikennekaari-uudistuksen tavoitteena on nimenomaan lisätä valinnan mahdollisuuksia. Ei vain liikennepalvelujen käyttäjien, vaan alan yrittäjien valinnan mahdollisuuksia. Tarkoituksena on, että yritykset voivat tarjota laajasti erilaisia kuljetuspalveluja. Niillä olisi vapaus valita toimintatapansa, kilpailuvalttinsa ja kalustonsa. Miksi yhteiskunnan pitäisi ne tarkasti määritellä?

Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset innovaatiot ja aivan uudenlaista yrittäjyyttä liikenteen alalle. Uudenlaisella ajattelulla on valtavasti kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Me voimme saada uusia investointeja ja uusia työpaikkoja, jos vain rohkeasti lähdemme uudistamaan liikenteen palveluja. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan yritykset odottavat liikenteen digitalisaatiosta liikevaihtoonsa jopa 87 prosentin kasvua.

Haluamme kasvattaa olemassa olevaa liikennepalvelusektoria, ei jakaa sitä uudelleen. Perinteisiä liikenteen palveluja tarvitaan tulevaisuudessakin. Liikennekaari helpottaa myös nykyisten toimijoiden elämää kun sääntely kevenee ja hallinnollinen taakka pienenee. Tämä vähentää myös yritysten kustannuksia. Sääntelyä keventämällä varmistamme tarjonnan ja palvelujen saatavuuden erityisesti maaseudulla.

On kuitenkin selvää, että sääntelyä tarvitaan varmistamaan liikenteen palvelujen turvallisuus. On myös huolehdittava, että yritysten välinen kilpailu säilyy reiluna sekä yritysten että asiakkaitten näkökulmasta. Kun nämä perusedellytykset täyttyvät, yrityksillä on täysi vapaus vastata asiakastarpeisiin parhaaksi katsomallaan tavalla.

Liikennekaari edistää kilpailun tasapuolisuutta henkilöliikennemarkkinoilla. Se madaltaa taksi-, joukko- ja tavaraliikenteen rajoja. Kannustan liikennealaa rohkeasti uudistumaan ja etsimään yhteistyön mahdollisuuksia. Näkemään ne mahdollisuudet, jotka syntyvät kun yhdistetään liikenteen palveluja yli perinteisten raja-aitojen ja jopa muihin sektoreihin.